Filosofisessa etiikassa pohditaan sekä hyvän ja pahan että oikean ja väärän käsitteitä. Saako nälkää näkevä varastaa leipää? Saako nälkää näkevä varastaa leipää toisilta samassa tilanteessa olevilta? Mitkä ovat tavoittelemisen arvoisia päämääriä?
HUOM! Tämä verkkosivu perustuu vanhaan opetussunnitelmaan, eikä sitä ole päivitetty. Otathan huomioon harjoittelussasi, etteivät kaikki tiedot välttämättä ole ajantasalla.
Kuuntele: Johdatus etiikkaan ja arvofilosofiaan
Etiikka on filosofisen tieteen nimi, mutta myös moraalin synonyymi. Eettiset säännöt ohjaavat ihmisen ja yhteisöjen toimintaa. Miten kristinuskossa käsitellään etiiikkaa ja mitä on hyvä elämä suurten uskontojen näkökulmasta?
Onko kauneus katsojan silmässä vai katseen objektissa? Ovatko arvot vain makuasioita, joista ei kannata kiistellä? Audiossa pohditaan, mitä arvo on ja käsitellään kolmea arvoteoriatyyppiä: arvo-objektivismia, arvosubjektivismia ja arvonaturalismia.
Filosofisen etiikan pohdintaa voidaan harjoittaa läheltä, käytännön tasolta tai etäältä, teoreettisesti. Normatiivisessa etiikassa pyritään löytämään perusteluja tiettyjen asioiden hyvyydelle ja miksi juuri niitä asioita tulisi tavoitella. Normatiivisessa etiikassa etsitään niitä normeja, joita ihmisten tulisi noudattaa. Metaetiikka keskittyy enemmän esimerkiksi käsitemäärittelyihin vaikkapa siitä, mitä hyvällä tai pahalla oikein tarkoitetaan yrittämättä kuitenkaan antaa varsinaisia ohjeita siitä, kuinka hyvää tulisi tavoitella.
Teoreettisia kysymyksenasetteluita ovat esimerkiksi:Voidaanko tiettyjä tekoja pitää sinänsä väärinä ja tuomita ne ottamatta huomioon olosuhteita? Onko olemassa mitään universaaleja elämänohjeita tai eettisiä ohjenuoria, joiden perusteella osaisimme valita oikein ja saisimme niiden perusteella oikeuden rangaista niitä, jotka toimivat toisin?
Etälukion kuunneltava kurssi kokonaisuudessaan.
Harjoittele
Seuraavat keväällä 2016 julkaistut Abitreenien filosofian tehtävät liittyvät etiikkaan ja arvofilosofiaan.
Mistä tiedän, mikä on oikein ja mikä väärin?
Etiikka eli moraalifilosofia tutkii oikean ja väärän, hyvän ja pahan kysymyksiä. Monien mielestä juuri etiikka on kaiken inhimillisen ajattelun tärkein alue. Suuria kysymyksiä, joihin on koetettu yhä uudelleen antaa hyviä vastauksiaovat esimerkisksi
- Miten pitäisi toimia?
- Millaisia ovat hyvät teot toisia ihmisiä kohtaan?
- Miten pitäisi elää? Millaista on hyvä elämä?
- Millaisia ihanteita tulisi tavoitella?
- Millainen on hyvä ihminen?
- Millainen ihminen minun pitäisi olla?
Ohjelmassa mainitaan monia eettisiä kysymyksiä kuten oikea, väärä, luottamus, omatunto, seuraamukset, katumus.Kuhunkin näistä käsitteistä voi tarttua ja sen merkitystä voi ryhtyä pohtimaan.
- Mitä käsite tarkoittaa?
- Millaisiin asioihin se viittaa?
- Miten ihmiset käyttävät käsitettä ja missä tilanteissa?
- Miten se kunkin omasta mielestä pitäisi ymmärtää?
Eettiset kysymykset ovat usein vahvasti tunteisiin sitoutuneita. Ikävät asiat painavat mieltä, luottamuksen pettäminen loukkaa, pahoista puheista tulee huono olo, toden puhuminen voi pelottaa ja niin edelleen. Mitä tämä kertoo moraalin luonteesta?
Etiikan suuria kysymyksiä on moraalisuutemme synty. Toisten ihmisten vaikutus ja saamamme kasvatus on tässä tärkeää, kuten ohjelmassa todetaan: ”Omatuntoni on luultavasti tullut pikku hiljaa kun koulussa ja kotona on kerrottu, mitä pitää tehdä ja mitä ei saa tehdä. Siitä on varmaan malli tullut ja nyt suurimmaksi osaksi tajuaa itse kaiken mitä tekee, onko se oikein vai väärin.”
- Miksi ihminen pohtii hyvää ja pahaa?
- Miksi ihminen tuntee hyvää tai huonoa omaatuntoa?
Vaikka tunteet ovat voimakkaasti pelissä, etiikkaa on ajateltava tietoisesti. Se on välttämätöntä näkemysten selkiyttämiseksi ja eettisen harkintakykymme kehittämiseksi, kuten heti monologin alussa sanotaan: ”Pitää ajatella ensin ennen kuin tekee mitään, että tietää, onko se oikein vain väärin.”
Etiikan ikuisuuskysymyksenä on myös se, miksi me emme aina tee oikein silloinkaan kun tiedämme, mikä on oikein: ”Mutta ei aina tule silti tehtyä oikein.” Miksi ei?
Immanuel Kant ja John Stuart Mill
Kant oli saksalainen tietoteoreetikko ja eetikko. Kantin mukaan kategorinen imperatiivi, ylin moraalilaki, käskee ihmistä. Kantin ajatuksena oli, että vain järjenmukainen toiminta voi olla moraalista.
Mill oli englantilainen utilitaristi. Millin periaatteena oli hyödyn ja onnellisuuden maksimointi. Millin mukaan ihmisen toiminnan perusteena tulee olla mahdollisimman suuri hyöty. Keskeisintä hänen ajattelussaan oli, kuinka paljon, ja millaista hyvää teoilla on saatu aikaan.
Veikko Launis kertoo Kantin ja Millin ajatuksista.
Eutanasia
Suomessa aktiivinen eutanasia on rikos, mutta asiasta on keskusteltu vilkkaasti jo vuosikymmenten ajan. Ristiriidassa ovat kysymys elämän pyhyydestä ja ihmisen oikeus päättää elämästään ja kuolemastaan. Kristillinen näkökulma eutanasiaan on myös horjuva, sillä vides käsky kieltää tappamisen, mutta kristilliseen etiikkaan kuuluu lähimmäisestä huolehtiminen ja auttaminen.
Katso ja kuuntele Elävän arkiston materiaaleja eutanasiasta.