Hyppää pääsisältöön

Yo-kokeen läppärit Abitti-kuntoon

Läppäri. Kuva: AP Graphics Bank/Yle

Ylioppilaslautakunta julkaisi helmikuun alussa Abitti-nimisen järjestelmän. Lukiot ja YTL valmistautuvat Abitin avulla sähköiseen ylioppilastutkintoon, jota on nyt testattu muutamissa lukioissa.

Testauskokeessa oppilaille jaettiin muistitikut, joiden avulla he saivat yhteyden palvelimella oleviin koetehtäviin. Muistitikun avulla estettiin muu verkkoliikenne ja chattailu oppilaiden kesken.

Ainakin kaksi pirkanmaalaista lukiota testasi sähköistä ylioppilastutkintoa. Minkälaisia käyttäjäkokemuksia saatiin?

Rehtorit kertovat käyttäjäkokemuksista

Tamperelaisen Sammon keskuslukion 2.luokka teki perjantaina 27.3.2015 maantieteen kokeen.

- Koe meni hyvin, iloitsee lukion apulaisrehtori Kaisu Lager-Ruut. Maantieteen opettajalla oli varoiksi paperiversio lähettyvillä, mutta sitä ei tarvittu.

- Verkko toimi hyvin, palvelintikut toimivat. Mikrotukihenkilö huolehti, että palvelin toimi kaikissa koneissa, ja opiskelijat olivat tyytyväisiä. – Vain yksi opiskelija ei saanut karttakuvaa näkyviin, mutta kone suljettiin ja käynnistettiin uudelleen konekoodin avulla, eikä osittainen vastaus ollut edes hukassa.

-    Seuraavaan Abitti-päivitykseen tulee todennäköisesti sähköposti, jolla oppilas saa vastauspalautteen.

Ylöjärven lukiolaiset tekivät sähköisen kokeen jo 23.3.2015. Siellä koetta testasi 133 lukiolaista eli koko lukion ikäluokka, mikä on toistaiseksi Suomen suurin testiryhmä.

Ylöjärven lukion rehtori Jarkko Tuomennoron mukaan koe oli melkein kaikkien mielestä helppo. Sähköisessä kokeessa vastattiin kemian, englannin, kuvataiteen ja historian kokeessa.

-Välineen käyttö oli luontevaa ja tekstin muokkaaminen oli helppoa. Kokeesta ei tullut kysymyksiä. Kemian kokeessa ei voinut vielä kirjoittaa matemaattisia lauseita, joten kemian kokeeseen vastattiin esseellä, kertoo rehtori.

-    Opettajan ns. korjaustyökalu ei ole vielä käytössä, mutta se on tulossa Abitin päivitysversioon.

Miten sähköinen koe poikkeaa perinteisestä tekstikokeesta?

Koetilassa on oltava riittävästi sähköä tarjolla. Tietysti myös tietoliikenneyhteyksien on oltava kunnossa. Lisäksi opettajien tietojen ja taitojen pitää olla ajan tasalla.

Perinteisessä ja sähköisessä kokeessa on samat opetussuunnitelmien mukaiset sisällöt, mutta tehtäville sähköinen muoto tarjoaa paljon erilaisia, uusia mahdollisuuksia. Koska ympäröivä yhteiskunta muuttuu, täytyy ylioppilastutkinnonkin elää muutoksen mukana.

Opetushallitus on kouluttanut yli 40 digabi-kouluttajaa, jotka avustavat ympäri maata ja kouluttavat lisää opettajia siihen, miten systeemiä käytetään.

Sähköinen yo-tutkinto

Mitä, missä, milloin

•  Sähköinen ylioppilaskoe tulee käyttöön vaiheittain vuodesta 2016 alkaen.

•  Vuoden 2016 syksystä alkaen järjestetään sähköinen ylioppilaskoe saksan kielessä, maantieteessä ja filosofiassa.

•  Vuoden 2019 keväästä alkaen on tarkoitus tehdä kaikki ylioppilaskokeet sähköisesti.

•  Äidinkielen koe järjestetään sähköisenä syksyn 2018 ylioppilastutkinnosta alkaen.

•  Internetin käyttö ei ole sallittua kokeen aikana.

•  Vastaukset kirjoitetaan tekstinkäsittelyohjelmalla tai suoraan tehtävän yhteydessä olevilla välineillä.

•  Vastauksiin on mahdollista liittää kuvia ja kaavioita.

Lisätietoa
Sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistautminen jo käynnissä
Abitti.fi
Ylioppilastutkinto sähköistyy vauhdilla (27.8.2014)

Koonnut: Rita Trötschkes

Artikkelit