Hyppää pääsisältöön

Löysätkää pipoa, ruokatohottajat!

Kouluruoka
Kouluruoka koulut,ruoka,kouluruoka,ateriat

Ravintoasiantuntijoiden mukaan lapsillemme tarjotaan päivittäin lähes syömäkelvotonta mössöä.

Oppilaat syövät vähän ja nirsoilevat, mikä ei kuulemma johdu laihdutusvillityksistä, vaan ruuan huonosta laadusta, esillepanosta ja asiakaspalvelusta.

Tarjotaanko koulujen ruokaloissa tosiaankin syömäkelvotonta ei-ravintopitoista ruokaa nuorisollemme? Saanen epäillä.

Kiersimme Ylen Mediabussilla kouluja eri puolilla Suomea. Kymmeniä ellen satoja kouluja kiertäneenä tiedän hyvin millaista ruokaa kouluissa tarjotaan. Oman kokemukseni perusteella kouluruoka on syömäkelpoista ja vielä ihan hyvääkin.  Se ei  ole muuttunut ainakaan omista kouluajoistani 90-luvulla. Mistä nykyisessä polemiikissa sitten on kyse?

Elämme ruokatohotuksen aikaa. Kaikilla tuntuu olevan jokin ruokarajoite, ja nyt en puhu allergioista, vaan kaikesta muusta  – karppaamisesta, luomuruuasta, ruokahifistelystä, laihduttamisesta erilaisine dieetteineen. Hyvinvointivaltiomme yksi suurimmista ongelmista tuntuu olevan se mitä suuhumme pistämme  –  ruokavaliomme ja hyvinvointimme. Kaverini  ostaa vain raakamaitoa, vaatii lapsensa  tavalliseen päiväkotiin luomuruokaa ja hakee vetensä Tammisaaresta lähteestä.  Ja  näiden ruokatohottajien määrä tuntuu vain kasvavan.

Kouluruokamarina on osa tätä jatkuvaa ruoka- ja hyvinvointikeskustelua. Lapset otetaan nykyään mukaan myös perheen ruokavalintoihin kaupassa käynnistä ja ateriavalinnoista lähtien. Heille opetetaan, että he voivat ja heidän kuuluu vaatia itselleen vain parasta ja mieluisaa ravintoa. Lapset, koulun asiakkaat, saavat vaatia itselleen parempia työolosuhteita – kouluruuasta lähtien.

Samaan aikaan suomalaiset oppilaat, jotka ovat käyneet koulua ulkomailla, ikävöivät kotimaansa ilmaista kouluruokaa. Meillä jokaisessa koulussa on salaattipöytä, tarjotaan kasvisvaihtoehtoja, leipää ja maitoa. Eikä ole kauaakaan siitä kun Suomenkin kouluissa tarjoiltiin velliä, soppaa ja puuroa ja siihenkin oltiin tyytyväisiä.

Toki on niitäkin, joiden mielestä kouluruoka on hyvää ja syötävää. Esimerkiksi oman ystäväni lapsen mielestä kouluruoka on jopa parempaa kuin kotiruoka. Osan mielestä ilmaisesta kouluruoasta pitäisi olla kiitollinen, osa taas olisi valmis maksamaan lisää, jotta ruoka olisi parempaa. 

Omana kouluaikanani oppilaat olivat oppilaita, kouluruoka kumiperunoineen oli monen mielestä pahaa, mutta pääsääntöisesti sitä syötiin. Asiakaspalvelu koulukeittiössä oli vieras käsite. Kotona syötiin tavallista arkiruokaa, jonka vanhemmat olivat ostaneet ja valmistaneet ilman nuorison konsultointia.

Olen samaa mieltä siitä, että oppilaiden mielipiteitä tulisi kuunnella entistä enemmän kouluruuan ja kaiken muunkin koulutoiminnan suunnittelussa. Ruuanvalmistukseen käytettävät määrärahat ovat kuitenkin niukat ja on haastavaa saada niistä maittavia ja monipuolisia aterioita vaativille nuorille.

Kouluruokaa tulisi kehittää ja siihen tulee panostaa. Uudet sukupolvet ovat tottuneet erilaiseen ruokakulttuurin ja siksi on hyväksyttävä sekin, että kouluruokakeskustelu jatkuu.

Toimittaja: Elvi Huhtala

Ihminen ja yhteiskunta

  • Islamin vieraana

    6-osainen sarja islamista.

    6-osaisessa sarjassa professori Jaakko Hämeen-Anttila johdattaa kiehtovalle matkalle islamin maailmaan – sen historiaan, kulttuuriin, kuvataiteisiin, musiikkiin ja kirjallisuuteen sekä ihmisten jokapäiväiseen elämään. Ohjelmasarja on valmistunut v. 2003.

  • Buddhan jalanjäljillä

    Buddhalaisuus

    Buddhalaisuus ei ole kristinuskoon tai islamiin verrattavissa oleva uskonto, vaan pikemmin filosofia, joka opettaa tien korkeimman moraalisen, henkisen ja intellektuaalisen "valaistumisen" saavuttamiseen.