Hyppää pääsisältöön

Maarit Korhonen: Koulu on vaarassa jäädä muinaisjäänteeksi

Maarit Korhonen
Maarit Korhonen. Kuva: Raili Löyttyniemi/YLE Maarit Korhonen Kuva: Raili Löyttyniemi/YLE opetus,opettajat

- Luokkahuone on pysynyt sata vuotta samanlaisena, vaikka kaikki muu yhteiskunnassa on muuttunut. Eikä 1800-luvun pedagogialla voi opettaa 2000-luvun lapsia, sanoo luokanopettaja Maarit Korhonen.

Educa-messuilla puhunut Maarit Korhonen on tullut tunnetuksi nykykoulua ravistelevista kirjoistaan ja räväköivistä, provosoivista kannanotoistaan.

- Homeessa ovat oppisisällöt, opetusmetodit ja koulurakennukset. On tullut aika muuttaa 300 vuotta vanha systeemi. Nykykoulu ei valmista oppilaita tulevaan. Tulevaisuuden taidot ja ammatit vaativat muuta kuin hissaäikkämatikkaa. 

Koulun muuttaminen on kuitenkin mahdollista: esimerkiksi opetushallitus tai opetussuunnitelma ei sitä estä. Opettajilla on paljon vaikutusvaltaa omassa lokassaan

- OPS ei koulua rajoita, se on niin aakee laakee että siihen mahtuu mitä vaan.

Pallolla pomppien, pulisten tai pelaamallakin voi oppia

Korhonen heivasi pulpetit omasta luokastaan ja korvasi ne sohvilla, keinutuolilla, jumppapalloilla ja pöytäryhmillä. 

- Joku oppii paremmin pallolla pomppien, toinen ryhmässä pulisten, Korhonen kuvailee. Hänen omassa luokassaan on paikkoja pulisijoille, hjiljaisilla, pomppijoille ja "sinitarran leipojille" eli käsillä tekijöille ja rakentajille. Joku haluaa istua aina samassa paikassa, toinen vaihtaa ryhmää viikottain.

Lisää esimerkkejä: Suomen kaupunkeja voi opetella SM-liigan joukkueitten kotikaupunkien kautta ja kertotaulua oppilaiden keksimällä kilpailulla.

Maarit Korhonen kyseenalaistaa myös numeroarvioinnit, varsinkin numeroiden 4-7 antamisen.

- Mitä se kertoo, että joku saa kuutosen? Olenko opettanut huonosti? Onko koe huono? Onko tieto päässä vaikka sitä ei osaa ilmaista?

Korhonen kertoo lukuisia esimerkkejä, kuinka ns. toivottomat tapauksetkin ovat oppineet, kun on löydetty oppimisvaikeuksien syy, oikea tapa opettaa tai testata osaamista.

 - Oppilaan on tultava ulos peruskoulusta hyvällä itsetunnolla varustettuna tietäen, missä asioissa hän on hyvä. Hänen tulee olla löytänyt myös kiinnostuksen ellei peräti intohimon kohteita, joita haluaa opiskella lisää

-Me emme tee mitään 16-vuotiaalla jonka keskiarvo on 6,5 ja joka vihaa koulua ja itseään. 

Toimittaja: Raili Löyttyniemi

Katso Maarit Korhosen koko esitys

Ihminen ja yhteiskunta

  • Islamin vieraana

    6-osainen sarja islamista.

    6-osaisessa sarjassa professori Jaakko Hämeen-Anttila johdattaa kiehtovalle matkalle islamin maailmaan – sen historiaan, kulttuuriin, kuvataiteisiin, musiikkiin ja kirjallisuuteen sekä ihmisten jokapäiväiseen elämään. Ohjelmasarja on valmistunut v. 2003.

  • Buddhan jalanjäljillä

    Buddhalaisuus

    Buddhalaisuus ei ole kristinuskoon tai islamiin verrattavissa oleva uskonto, vaan pikemmin filosofia, joka opettaa tien korkeimman moraalisen, henkisen ja intellektuaalisen "valaistumisen" saavuttamiseen.