Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Oppiminen pääkuva

Opettajalle

Aurinko on aurinkokuntamme keskipiste

kuva auringosta
Aurinko talvisella taivaalla. kuva auringosta Kuva: Mika Kanerva aurinko,tähti,valo
Julkaistu . Päivitetty

Avaruudessa on yksi tähti, joka näkyy maapallolle hehkuvana pallona. Tähti on Aurinko. Se on energiaa, lämpöä ja valoa syöksevä tulipallo ja koko aurinkokuntamme keskipiste. Ilman Aurinkoa maapallo olisi eloton, pimeä ja autio.

Auringon valoenergian avulla kasvit pystyvät yhteyttämään ja sen lämpöenergia mahdollistaa elämän. Aurinko kevenee neljä miljoonaa tonnia joka sekunti, mutta se ei sammu vielä ainakaan viiteen miljardiin vuoteen. Kaikki aurinkokunnan planeetat kiertävät Aurinkoa. Planeetat saivat alkunsa sekasortoisen törmäilyn seurauksena, kun vastasyttyneen Auringon lähellä olevat hiukkaset alkoivat tiivistyä.

Ilman Aurinkoa maapallo olisi eloton, pimeä ja autio. Auringon valoenergian avulla kasvit pystyvät yhteyttämään ja sen lämpöenergia mahdollistaa elämän. Aurinko kevenee neljä miljoonaa tonnia joka sekunti, mutta se ei sammu vielä ainakaan viiteen miljardiin vuoteen.

Täydellinen auringonpimennys

Auringonpimennys etenee seuraavalla tavalla: ensin alkaa hämärtää, täydellisen pimennyksen lähestyessä valo vähenee nopeasti. Linnut asettuvat levolle ja kukat sulkeutuvat. Pisimmillään pimennys kestää seitsemän ja puoli minuuttia.

Revontulet

Revontulet on valoilmiö, joka nähdään pohjoisen ja eteläisen napa-alueen taivaalla kirkkaina pimeinä öinä. Revontulet syntyvät, kun Auringosta peräisin olevat sähköisesti varautuneet hiukkaset saapuvat ilmakehän yläkerroksiin. Pohjoisella pallonpuoliskolla revontulia kutsutaan nimellä aurora borealis, eteläisellä pallonpuoliskolla ne tunnetaan nimellä aurora australis.

Perustuu ohjelmaan: Avaruuskansiot Vuosi: 2004

  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.

Aiheeseen liittyvää

2023

2020

  • Voyager 1:n ottama kuva maapallosta

    Varoitus: tämä kuva saattaa järkyttää maailmankuvaasi

    Luotaimen ottama kuva näyttää kuinka mitätön maapallo on.

    30 vuotta sitten Nasan Voyager 1 -avaruusluotain suuntasi kameransa kohti maapalloa ja otti erään avaruuslentojen historian tärkeimmistä valokuvista. Äkkiseltään katsottuna kuvassa ei ole juuri muuta kuin mustaa ja Auringon häikäisystä johtuvaa vaaleaa sumua. Mutta kun kuvaa katsoo tarkasti, on siellä pieni valopiste.

2019

Relaterade artiklar

2024

  • Ett barn som tittar upp mot stjärnhimlen.

    Ni frågade Kvanthopp om rymden: Finns det en dold ”tvillingjord” bakom solen? När regnade det guld från skyn?

    Ni ställde frågor om rymden, Kvanthopp svarar.

    Finns det en ”antijord” på andra sidan solen? Vad har de övriga planeterna för ”uppgifter”? Har guld regnat från skyn, och i så fall när? Hur vet vi på riktigt hur vår hemgalax Vintergatan ser ut? Bland annat de här frågorna skickade ni in till ”Fråga Kvanthopp om rymden”. Och Kvanthopp svarar, i det här avsnittet.

  • Närbild av solen, genom teleskop.

    Kvanthopp: Välkommen vårdagjämning och sjudande solfläckar – har du koll på vårens himmelska händelser?

    Risken för farliga solutbrott närmar sig sin höjdpunkt.

    Goda nyheter för soldyrkare, vårdagjämningen står inför dörren! Samtidigt varnar forskare för att vi kanske redan har nått solfläcksmaximum, den mest aktiva fasen i solens cirka elva år långa solfläckscykel. Den innevarande cykeln är nummer 25 sedan man började bokföra de här faserna. Vi ska ta en titt på vad en solcykel innebär, och på hur solen egentligen fungerar. Vi ska också följa en ensam liten ljuspartikels tiotals tusen år långa resa från solens hjärta till ditt öga.

2023

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.