Hyppää pääsisältöön

Kuu on Maan kiertolainen

kuva kuusta
Täysikuu. Kuva: Ylekuvapalvelu/Derrick Frilund. kuva kuusta Kuva: Yle/ Derrick Frilund. Kuu

Kuun syntyä ei osata täsmälleen selittää. Nykykäsityksen mukaan Kuun uskotaan syntyneen Marsin kokoisen planeetan törmättyä Maahan Aurinkokunnan syntyvaiheessa.

Kuun tunnetuimpia pinnanmuotoja ovat sen kraatterit, joita on valtava määrä. Ne ovat asteroidien ja meteoroidien törmäyskuoppia.Kuu on myös ainoa taivaankappale, jonka pinnalla ihminen on Maan lisäksi kävellyt.

Maa ja Kuu

Oletettavasti Kuu syntyi suuren kappaleen törmätessä Maahan. Törmäyksessä irronneet kappaleet muodostivat Kuun. Kuu jäi Maan kiertolaiseksi ja vaikuttaa elämäämme monin tavoin. Kuun merkitys Maalle on suuri. Kuu vaikuttaa muun muassa Maan vuorovesi-ilmiöön ja Maan tasapainoon. Mitä tapahtuisi, jos Kuu katoaisi?

Kuun vaiheet

Kuusta on aina puolet valaistu, mutta on yleinen väärinkäsitys, että Kuulla olisi pysyvästi pimeä puoli. Kuun valo on peräisin Auringosta, sillä kuulla ei ole omaa valoa. Maasta sen sijaan näkyy vaihteleva määrä valaistua pintaa kun Kuu kiertää radallaan. Kun vain pimeä puoli näkyy, Kuu on uusi. Kun koko puolikas on valaistu on täysikuu. Kannattaa muistaa, että varjon heittää Kuu ei Maa.

Kuunpimennys

Kuunpimennys on auringonpimennystä tavallisempi. Se tekee kuun punaiseksi. Syyllinen on Maa, joka joutuu suoraan Kuun ja Auringon väliin.
 

Täysikuu, Tampere 29.4.1999 klo 22.02. Kuva: Risto Salovaar/Yle

Täysikuu, Tampere 29.4.1999 klo 22.02. Kuva: Risto Salovaar/YleTäysikuu, Tampere 29.4.1999 klo 22.02. Kuva: Risto Salovaar/Yle
Kuu, Tampere 12.12.2003 klo 09.13. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Kuu, Tampere 12.12.2003 klo 09.13. Kuva: Risto Salovaara/YleKuu, Tampere 12.12.2003 klo 09.13. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Kasvava Kuu, Tampere 28.6.2001 klo 22.23. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Kasvava Kuu, Tampere 28.6.2001 klo 22.23. Kuva: Risto Salovaara/YleKasvava Kuu, Tampere 28.6.2001 klo 22.23. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Kuunpimennys, Tampere 9.11.2003 klo 02.09. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Kuunpimennys Tampere 9.11.2003 klo 02.09. Kuva: Risto Salovaara/YleKuunpimennys, Tampere 9.11.2003 klo 02.09. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Kuunpimennys, Tampere 9.11.2003 klo 02.49. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Kuunpimennys Tampere 9.11.2003 klo 02.49. Kuva: Risto Salovaara/YleKuunpimennys, Tampere 9.11.2003 klo 02.49. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Kuunpimennys huipussaan, Tampere 9.11.2003 klo 03.15. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Kuunpimennys huipussaan, Tampere 9.11.2003 klo 03.15. Kuva: Risto Salovaara/YleKuunpimennys huipussaan, Tampere 9.11.2003 klo 03.15. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Kuunpimennys, Tampere 9.11.2003 klo 03.38. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Kuunpimennys, Tampere 9.11.2003 klo 03.38. Kuva: Risto Salovaara/YleKuunpimennys, Tampere 9.11.2003 klo 03.38. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Kuunpimennys, Tampere 9.11.2003 klo 03.45. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Kuunpimennys, Tampere 9.11.2003 klo 03.45. Kuva: Risto Salovaara/YleKuunpimennys, Tampere 9.11.2003 klo 03.45. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Perustuu ohjelmaan: Avaruuskansiot Vuosi: 2004

  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.