Sini Sovijärvi
Yle
Kun John Boyne kuuli Suomessa käydessään kirjastokorttikäytännöstä, hän tunsi heti olonsa kotoisaksi. Myös Irlannissa kulutetaan kirjastokirjoja, ahmitaan romaaneja, rakastetaan satuja ja tarinoita. Kirjailijat ovat mediatapahtumien itseoikeutettuja vieraita.
John Boyne
kirjailija, s. 1971 Dublinissa
teoksia käännetty 42 kielelle
13 romaania, joista suurin osa historiafiktiota
yli 70 novellia
suomennokset: Laura Beck
2000 The Thief of Time
2001 The Congress of Rough Riders
2004 Crippen
2006 Next of Kin
2008 Mutiny: a Novel of the Bounty (Kapina laivalla)
2009 The House of Special Purpose (Tarkoin vartioitu talo)
2011 The Absolutist (Kuudes mies)
2013 This House Is Haunted
2014 A History of Loneliness
Nuortenkirjoja:
2006 The Boy in the Striped Pyjamas (Poika raidallisessa pyjamassa)
2010 Noah Barleywater Runs Away (Nooa Notkoniitty karkaa kotoa)
2012 The Terrible Thing That Happened To Barnaby Brocket (Leijuva poika)
2013 Stay Where You Are And Then Leave
Lapsuusajan tarinoita
"Aloin kirjoittaa vakavissani jo lapsena. Kuulin paljon kiehtovia tarinoita, mutta parhaiten löysin jutunjuurta ikiomasta päästäni, mielikuvitusmaailmastani", kertoo 42 kielelle käännetty kirjailija John Boyne.
Anglosaksisessa maailmassa ei ole helppoa tehdä läpimurtoa, ei ainakaan historiafiktiolla, jonka englanninkieliset kirjailijat ovat omineet itseoikeutetuksi genrekseen. Perinteisellä tyylillä on tiukat säännöt, joita harva on uskaltanut murtaa. John Boyne on yksi heistä.
Historiallisia romaaneja ja nuortenkirjoja
John Boynen romaanit sijoittuvat eri maiden historiallisiin kehyksiin. Yhtä sujuvasti kirjailija viihtyy fantasiamaailmassaan, joka maustaa hänen koko tuotantoaan. Siellä liikkuvat loisteliaasti myös kirjailjan kiitetyt nuorten- ja lastenkirjat.
Nuorisokirjoista tunnetuin, natsien Saksaan sijoittuva The boy in a striped pyjamas (Poika raidallisessa pyjamassa) tehtiin elokuvaksi v. 2008 Walt Disney Productions -yhtiön tuotantona. Kiihkeimpien kriitikoiden mielestä romaani ei noudattanut oikeaoppista historiankulkua ja tuomittiin jopa herjaavaksi. Toisaalla elokuvaa ylistettiin ja se palkittiin uudenlaisen, rohkean kerronnan ansiosta.
Venäjän historia vei Pietariin
John Boyne ahmi kasoittain venäläistä aikalaiskirjallisuutta ennen kuin aloitti historiallisen hittiromaaninsa Tarkoin vartioitu talo kirjoittamisen. Tsaariperheen surullisenkiehtovan tarinan hän oli lukenut jo lapsuudessaan isoisän luona kesää viettäessään. Tunteikkaan kokemuksen myötä hän vakuuttui, että jonakin päivänä vielä kirjoittaisi aiheesta oman kirjan.
John Boyne kirjoitti suuren osan teoksestaan Pietarissa ja kävi Talvipalatsissa läppärinsä kanssa päivittäin aistimassa tunnelmia, jotka sitten taltioi romaaniinsa. Kirjailija ei puhu venäjää eikä koe itseään erityiseksi Venäjän tuntijaksi. Silti hän uskalsi kirjoittaa oman taiteellisen näkemyksensä tsaariperheen kohtalosta - koko maailman iloksi.
John Boyne uskoo ensi kosketuksen lumoon historiallisen miljöön vangitsemisessa: "Aiheeseen on perehdyttävä, mutta kirjoittaja ei saa olla historiallisten faktojen orjuuttama. Hänen on osattava kertoa tarina tarinana, joka sattuu sijoittumaan menneisyyteen." Kirjailijan asenne on raikas - ja uskalias.
Romaani on moderni, vanhoista kahleista vapaa historiafiktio, joka erottuu muista tarinallisuuden kautta. Aihe on kulunut ja kaikkiaan kaluttu - siksi siihen tarttuminen on rohkea teko anglosaksisen kirjallisuuden kivikovassa kilpailussa.
Liian vähän käännöskirjallisuutta
John Boyne toteaa avoimesti, että Iso-Britannia ja Yhdysvallat ovat valitettavan surkeita ulkomaisen kirjallisuuden kääntämisessä. Englanninkielisiä kustantajia käännöstoiminta ei vain kiinnosta. "Haluaisin lukea oman aikani kirjailijoita, ovatpa he minkä maalaisia tahansa", näpäyttää Boyne.
Kirja jää eloon
"Eivät kirjat mihinkään katoa, miksi katoaisivat? Ne ovat olleet seuranamme jo useita satoja vuosia, niillä on aina oma paikkansa."
John Boynen mielestä vanhempien kannattaa lukea yhdessä lastensa kanssa. Luetun sisällöstä pitää myös jutella lapsen kanssa, jakaa lukukokemus. Vanhempien on hyvä käydä lasten kanssa kirjastossa mahdollisimman usein.
"Kun lukukokemuksesta kehkeytyy tuttu perhepiirin rutiini, ollaan jo onnistumisen tiellä. Juuri tästä saan kiittää omaa kipinääni kirjallisuuteen", kiteyttää kirjailija, joka nyt suoltaa kansainvälisen menestysromaanin toisensa jälkeen. John Boyne on hyvässä seurassa, sillä vuoteen 2015 mennessä yhteensä yhdeksän irlantilaiskirjailijaa on saanut Nobelin kirjallisuuspalkinnon.
Toimittaja: Sini Sovijärvi
