Hyppää pääsisältöön

Liettuan historiaa

Karttakuva Liettuasta
Liettua (vihreä) Viron ja Latvian eteläpuolella. Kuva: AP Graphcis Bank Ltd/Yle. Karttakuva Liettuasta Kuva: AP Graphics Bank. Liettua,Eurooppa,peruskartta

Liettua koki vuosina 1939-1944 dramaattisia tapahtumia, kun Neuvostoliitto ja Saksa vuorotellen miehittivät maan. Toisen maailmansodan jälkeen, ns. Jaltan konferenssissa Liettua jäi Neuvostoliiton diktatuurin alle, kunnes vastarinta toi maalle itsenäisyyden.

Tietolaatikko

Vytautas Landbergis - ensimmäinen itsenäisen Liettuan valtionjohtaja vuosina 1990-1992.

Liettuan miehitysvuodet
- Neuvostoliitto 1939-1940
- Saksa 1940-1944
- Neuvostoliitto 1944-1989
 - Liettua itsenäistyy Neuvostoliitosta 11.3.1990

Glasnost - avoimuus, sananvapaus
Perestroika - uudistusajan uudelleenrakentaminen

Sirpin ja vasaran välissä, osa 1

Vuonna 1939 Hitlerin Saksa ja Stalinin Neuvostoliitto ratkaisivat Liettuan kohtalon. Maat jakoivat salaisessa lisäpöytäkirjassa (Molotov-Ribbentrop-sopimus) itäisen Euroopan keskenään. Sopimuksen mukaan Liettua kuului Saksan intressialueiseen.

Toisen maailmansodan aikana Neuvostoliitto miehitti Puolan hallussa olleen Vilnan kaupungin. Kun Puolan vastarinta oli kukistettu, Neuvostoliitto ja Saksa päättivät, että Liettua kuuluukin Neuvostoliiton etupiiriin.

Liettuan entinen valtionjohtaja Vytautas Landbergis kertoo, että Suomen sankarillinen taistelu maahan tunkeutunutta suurvaltaa vastaan teki häneen ja muihin liettualaisiin suuren vaikutukset. Liettulaiset  taistelivat neuvostomiehittäjiä vastaan samankaltaista, joskin maailmalle näkymätöntä, talvisotaa.

Kesällä 1940 Neuvostoliitto miehitti Liettuan ankarien painostusvaiheiden jälkeen.

Terrorin vuodet, osa 2

Neuvostoliitto painosti ja kiristi liettualaisen nukkehallituksen avulla maan kansalaisia.
Liettuan koko yhteiskuntaelämä sovjetisoitiin ja maassa tehtiin ensimmäiset joukkovangitsemiset jo ennen näytevaaleja. Liettuassa parlamentin 69 paikasta kamppaili 69 Neuvostoliiton ehdokasta, joiden avulla lavastettiin sopivat kulissit parlamenttiin.

Liettuan valtionjohtajana myöhemmin toiminut Vytautas Landbergis kertoo miehittäjien harjoittamasta terrorista. Mikäli joku älymystön edustajista ei puhunut Neuvostoliiton puolesta ja ylistänyt Stalinia, joutui hän heti painostuksen kohteeksi. Pidätykset ja vangitsemiset olivat yleisiä.

Neuvostoliittolaiset järjestivät  äärimmäisen julmia liettualaisten joukkokyydityksiä Neuvostoliiton sisäosiin. Perheenjäsenet erotettiin väkivalloin toisistaan. Miehet vietiin pakkotöihin elämiseen kelpaamattomille alueille, missä he kuolivat nopeasti.

Saksa miehitti Liettuan 1941 hyökättyään Neuvostoliittoon. Saksan miehitysaika kesti vuoteen 1944. Liettuan juutalaiset kokivat tuona aikana erityisen traagisen kohtalon, sillä yli 90 % maan juutalaisväestöstä tapettiin. Vuonna 1944 Neuvostoliitto miehitti jälleen Liettuan. Alkoi jälleen neuvostoterrorin aika.

Vastarinta ja kyyditykset, osa 3

Toisen maailmansodan päättyminen vuonna 1945 ei merkinnyt sodan päättymistä liettualaisille. Heti sodan jälkeen länsi ummisti silmät terrorilta, jota harjoitettiin Neuvostoliiton miehittämissä maissa. Ihmisten kyyditykset alkoivat neuvostojoukkojen palattua.

Ensimmäinen neuvostoaika vuosina 1940-41 opetti liettualaisille katkeralla tavalla, mitä neuvostomiehitys merkitsee, joten vuonna 1944 neuvostojoukkojen palatessa Liettuaan syntyi voimakas partisaaniliike, metsäveljet.

On arvioitu, että vuosien 1944-1953 välisenä aikana jopa satatuhatta liettualaista osallistui aseelliseen vastarintaan neuvostomiehittäjiä vastaan, ja että heistä ainakin 20.000 sai surmansa taisteluissa. Noina vuosina 128.000 liettulaista kyyditettiin syvälle Neuvostoliiton sisäosiin.

Osittain kyyditysten taustalla oli Neuvostoliiton halu kukistaa laajaa kannatusta nauttinut aseellinen vastarinta. Ensimmäisten kyyditettyjen joukossa oli paljon metsäveljien perheenjäseniä. Oli selvää, että Neuvostoliitolla oli käytettävissään liettulaisia yhteistoimintamiehiä, muutoin maan miehitys ei olisi  onnistunut.

Diktaattorin kuoleman jälkeinen aika, osa 4

Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin kuoli 5.3.1953. Vaikka diktatuuri ei loppunut kuolemaan, höllentyi se asteittain.

Sodassa tuhoutuneet kylät ja kaupungit rakennettiin suurelta osin uudelleen. Vuonna 1959 Liettuassa asui noin 2,7 miljoonaa asukasta. Ennen sotaa heitä oli ollut hieman yli 3 miljoonaa.

Venäläisiä oli ollut 1920-luvulla noin 2,3 %, kun vuonna 1959 venäläisiä oli 8,5 %. Ennen sotaa juutalaisten osuus oli 9 % liettulaisista, mutta Saksan miehitysaikana tapahtuneen kansanmurhan jälkeen juutalaisia oli enää 0,3 % väestöstä. Vilnan kaupungin asukkaiden niukka enemmistö oli 1900-luvun alussa juutalaisia. Kaupunkia kutsuttiiinkin pohjoisen Jerusalemiksi.

Liettuan entinen valtionjohtaja Vytautas Landbergis kertoo, että Stalinin kuoleman jälkeen Liettuassa alkoi toisenlainen vastarinnan vaihe. Liettuan sovjetisointia vastustettiin mm. maan alla painetulla julkaisulla. Vastarinta ilmeni myös uskonnon vapauden vaatimuksella, sillä diktatuurin aikana kirkkoja ja uskontoa oli vainottu. Myös radiossa ja lehdissä vaadittiin vapautta.

Uudistusliike Sajudis, osa 5

Uudistusliike Sajudis perustettiin 3.6.1988. Sen johtoon valittiin 35 liettulaista tieteen ja kulttuurin edustajaa. Sajudiksen esimerkki innoitti liettulaisia ympäri maata perustamaan samankaltaisia ryhmiä ja epämuodollinen liike levisi nopeasti kautta koko Liettuan.

Sajudiksen puheenjohtajaksi valittiin humanistitieteiden tohtori Vytautas Landbergis. Alkujaan kyse oli reformiliikkeestä, joka viittasi taktisista syistä Mihail Gorbatsoviin, joka oli puhunut perestroikasta. Sajudis käytti hyväksi myös Gorbatsovin käyttämää glasnost-käsitettä.

Liettualaiset ymmärsivät glasnostin eli avoimuuden niin, että kaikesta on puhuttava pelkäämättä, ja että Liettuan oli vaadittava ihmisoikeuksien lisäksi myös Liettuan oikeuksia.

Vuonna 1988 noin 150.000 liettualaista osallistui mielenilmaukseen. Samaan aikaan myös muissa Baltian maissa oli meneillään vastaanlaisia liikkeitä. Vuonna 1989 Sajudiksen, Liettuan ja Latvian kansanrintaman välinen yhteistyö tiivistyi.

Sajudis sai lopulta vaaleissa voiton Liettuan kommunistisesta puolueesta. Baltian yhteinen voimannäyttö oli Baltian tie, jossa miljoona ihmistä piti toisiaan kädestä niin, että ketjusta tuli yli 600 kilometriä pitkä. Päivämääräksi oli valittu Ribbentrop-sopimuksen 50-vuotispäivä eli 23.8.1989, jolloin Liettua oli menettänyt vapautensa.

Ensimmäiset vapaat vaalit järjestettiin 24.2.1990 ja maaliskuussa Liettua sai itsenäisyytensä takaisin.

Leninin patsas on kaadettu jalustaltaan Vilnassa, Liettuassa 23.8.1991. Kuva: Ali Keplics, AP Pressfoto. Käyttöoikeus vain tämän artikkelin yhteydessä.

Leninin patsas on kaadettu jalustaltaan Vilnassa, Liettuassa 23.8.1991. Kuva: Ali Keplics, AP Pressfoto. Käyttöoikeus vain tämän artikkelin yhteydessä.Leninin patsas on kaadettu jalustaltaan Vilnassa, Liettuassa 23.8.1991. Kuva: Ali Keplics, AP Pressfoto. Käyttöoikeus vain tämän artikkelin yhteydessä.
Liettuan kansanrintaman johtaja Vytautas Landbergis. Kuva: AP Pressfoto. Käyttöoikeus tämän artikkelin yhteydessä.aoikeuden omistajan luvalla.

Liettuan kansanrintaman johtaja Vytautas Landbergis. Kuva: AP Pressfoto. Käyttöoikeus tämän artikkelin yhteydessä.Liettuan kansanrintaman johtaja Vytautas Landbergis. Kuva: AP Pressfoto. Käyttöoikeus tämän artikkelin yhteydessä.aoikeuden omistajan luvalla.

Radio-ohjelma: Maailman historiassa Liettuan historiaa, jaksot 1-5. Toimittaja: Martti Puukko. Vuosi: 2008.

Muokattu 8.11.2016: Korjattu Areena-upotus

Ihminen ja yhteiskunta

  • Islamin vieraana

    6-osainen sarja islamista.

    6-osaisessa sarjassa professori Jaakko Hämeen-Anttila johdattaa kiehtovalle matkalle islamin maailmaan – sen historiaan, kulttuuriin, kuvataiteisiin, musiikkiin ja kirjallisuuteen sekä ihmisten jokapäiväiseen elämään. Ohjelmasarja on valmistunut v. 2003.

  • Buddhan jalanjäljillä

    Buddhalaisuus

    Buddhalaisuus ei ole kristinuskoon tai islamiin verrattavissa oleva uskonto, vaan pikemmin filosofia, joka opettaa tien korkeimman moraalisen, henkisen ja intellektuaalisen "valaistumisen" saavuttamiseen.