Hyppää pääsisältöön

Rahan historiaa

Kolikoita
Kolikoita. Kuva: Stock.xchng Kolikoita Kuva: Stock.xchng kolikko,euro,raha

Raha on suuri keksintö, sillä sen avulla voidaan mitata hyödykkeiden arvoa. Kulta ja hopea olivat alkujaan rahan yleisimpiä materiaaleja. Kolmannen vuosituhannen valuuttaa on digitaalinen raha. Kolikot ja setelit tuskin koskaan katoavat, vaikka niiden käyttö on vähentynyt.

Tietolaatikko

Luonnonraha - rahaksi valittiin arvostettu ja runsaasti saatavissa oleva tuote.
Vaihtotalous - kaupankäyntiä, jossa tavaroita vaihdetaan keskenään.
Rahajärjestelmä - maksuvälineitä koskeva säännöstö. Historialliset rahajärjestelmät perustuivat kulta- ja hopeakantoihin.

Ihminen on aina havitellut rikkauksia. Karja, riisi, suola, kaakao ja simpukat olivat pitkään kaupankäynnin vaihtovälineenä ja toimivat ns. luonnonrahana.

Historian himotuin luonnonvara on kulta. Kullan takia on sodittu ja lähdetty uhkarohkeille retkille. Kultakuume sai ihmiset ryntäämään kullankaivuuseen henkensä uhalla.

Kulta maksuvälineenä

Kun kulta oli hyväksytty rahaksi, alettiin muiden tuotteiden arvo ilmoittaa tiettynä kultamäärinä. Metallejakin alettiin käyttää varhain maksuvälineenä. Alkuun maksettiin kuparilla ja raudalla, mutta vähitellen kulta ja hopea syrjäyttivät ne. Pienellä kulta- tai hopeamäärällä saattoi hankkia paljon tavaraa ja niistä tuli ihanteellisia kaupanteon välineitä.

Kultaharkoilla maksettaessa oli eräs hankaluus.Kulta oli kaupanteon yhteydessä aina punnittava ja sen aitous varmistettava. Vaihtovälineiden yhtenäistäminen tuli tarpeelliseksi.

Kun kultaharkkoja oli käytetty maksuvälineenä pari tuhatta vuotta, keksittiin kolikot. Uuden keksinnön ansiosta voitiin luopua työläästä kultaharkkojen punnituksesta.

Rahajärjestelmä syntyy

Ensimmäiset tunnetut kolikot lyötiin 600-luvulla ennen ajanlaskumme alkua Lyydian valtakunnassa, nykyisen Turkin alueella. Lyydian kuningas Kroisos määräsi, että jokaiseen kolikkoon on merkittävä rahan paino ja arvo.

Makedonian kuningas Filippos II oli ensimmäinen hallitsija, joka otti käyttöön yhteisen valuutan koko valtakunnassa. Kolikon rahan arvon vakuudeksi lyötiin kuninkaan kasvokuva. Makedonian rahajärjestelmä levisi laajalle Filippoksen pojan, Aleksanteri Suuren valloitusten mukana.

Bysantin kultasolitukset olivat käypää rahaa kaikkialla. Solidus oli yli tuhannen vuoden ajan paljon tärkeämpi valuutta kuin Yhdysvaltain dollari tänään.

Kiinassa käytettiin ensimmäisen kerran 800-luvulla paperirahaa. Paperirahat olivat metallirahoja kevyempiä ja niin ollen kätevämpiä. Euroopassa paperiraha tuli käyttöön  vasta vuosisatojen päästä. Paperiraha oli eräänlaista merkkirahaa, sillä se edusti tiettyä kultamäärää.

Nykypäivän sähköinen raha

Rahan kehitys kulkee kohti aineettomuutta. Enää ei ole tarpeen kuljettaa käteistä taskussaan, sillä digitaalinen raha on kolmannen vuosituhannen valuutta. Tileillämme olevista rahoista merkitään digitaalinen koodi mikrosirulle, muovikortille tai tietokoneen muistiin. 

Tulevaisuuden ennusteen mukaan ostoksia voi tehdä jopa ilman kortteja. Maksaja tunnistetaan sormenjäljestä tai silmän värikalvosta.

Denaari, roomalainen raha. Kolikko noin ajalta 60 jKr, jossa on kuva-aiheena Rooman keisari Nero, Nero Claudius Caesar Augustus Germanicus (37-68 jKr).  Kuva: AP Graphics Bank Ltd/Yle.

Denaari, roomalainen raha. Kolikko noin ajalta 60 jKr, jossa on kuva-aiheena Rooman keisari Nero, Nero Claudius Caesar Augustus Germanicus (37-68 jKr). Kuva: AP Graphics Bank Ltd/Yle.Denaari, roomalainen raha. Kolikko noin ajalta 60 jKr, jossa on kuva-aiheena Rooman keisari Nero, Nero Claudius Caesar Augustus Germanicus (37-68 jKr). Kuva: AP Graphics Bank Ltd/Yle.
Kultaharkko. Kuva: Armi Lakia/Yle.

Kultaharkko. Kuva: Armi Lakia/Yle.Kultaharkko. Kuva: Armi Lakia/Yle.
Suomen markan aikaisia seteleitä. Kuva: Arja Lento/Yle.

Suomen markan aikaisia seteleitä. Kuva: Arja Lento/Yle.Suomen markan aikaisia seteleitä. Kuva: Arja Lento/Yle.

Kääntäjä: Tatu Tiihonen. Tuotanto: Juan Romay. Vuosi: 2005.

Ihminen ja yhteiskunta

  • Islamin vieraana

    6-osainen sarja islamista.

    6-osaisessa sarjassa professori Jaakko Hämeen-Anttila johdattaa kiehtovalle matkalle islamin maailmaan – sen historiaan, kulttuuriin, kuvataiteisiin, musiikkiin ja kirjallisuuteen sekä ihmisten jokapäiväiseen elämään. Ohjelmasarja on valmistunut v. 2003.

  • Buddhan jalanjäljillä

    Buddhalaisuus

    Buddhalaisuus ei ole kristinuskoon tai islamiin verrattavissa oleva uskonto, vaan pikemmin filosofia, joka opettaa tien korkeimman moraalisen, henkisen ja intellektuaalisen "valaistumisen" saavuttamiseen.