Hyppää pääsisältöön

Ensimmäinen maailmansota syttyy

Venäläisen ja saksalaisen maavoimien sotilaan asut
Venäläisen ja saksalaisen maavoimien sotilaan asu 1914. Kuva: Enni Pesu, Yle. Venäläisen ja saksalaisen maavoimien sotilaan asut Kuva: Enni Pesu, Yle. sotilaat,vaatteet,Venäjä,Saksa

Sarajevon laukaukset kesäkuussa 1914 käynnistivät tapahtumaketjun, joka johti ensimmäiseen maailmansotaan. Sodan uskottiin aluksi kestävän vain muutamia kuukausia.

Tietolaatikko

  • Ensimmäinen maailmansota käytiin vuosina 1914 - 1918.
  • Sodan osapuolet jakautuivat keskusvalloiksi ja ympärysvalloiksi.
  • Suurimmat taistelut käytiin Euroopassa, mutta sota laajeni Lähi-itään, Afrikkaan, Atlantille ja Tyynellemerelle. Yhdysvallat liittyi sotaan tukemaan ympärysvaltoja huhtikuussa 1917.

Sodan taustalla on monia tekijöitä mm. valtioiden kilpailu valta-asemasta Euroopassa, samoin kilpailu siirtomaista ja kilpavarustelu.  Lisäksi valtiot olivat  liittoutuneet keskenään ja myös nämä liittoutumat johtivat sotaan.

Ensimmäinen nykyaikainen sota

Ensimmäinen maailmansota oli monessa suhteessa ensimmäinen nykyaikainen sota. Sodan aikana otettiin käyttöön useita uusia aseita ja aselajeja. Asekauppiaat häärivät innokkaina eri Euroopan maissa.

Sukellusveneet ja lentokoneet laajensivat ensimmäistä kertaa sodan kauaksi varsinaisista rintamalinjoista. Rintamataisteluissa maavoimia uhkasivat uudet vaarat:  panssarivaunut, liekinheittimet ja taistelukaasut. Tykistö, kranaatinheittimet ja konekiväärit olivat entistä tehokkaampia ja aiheuttivat suuria miehistötappioita.

Venäjä mukaan sotaan

Röyhkeille slaaveille oli annettava opetus. Itävalta-Unkarin keisari julisti sodan Serbialle 28.7. Saksa tuki ja itse asiassa oli vahvasti vaikuttanutkin asiaan.

Pietarissa keisari, ministerit ja kenraalit päättivät, että Serbiaa ei jätetä yksin. Yhteinen slaavilainen kansanheimo, uskonto, perinteet ja valtiolliset edut olivat vaarassa. Venäjä julisti sodan puolestaan Itävalta-Unkarille.

Kun Venäjä lähti mukaan sotaan, myös Suomi julistettiin sotatilaan 31.7.1914. Vaikkei maailmansota niin suoraan vaikuttanutkaan maahamme kuin emämaa Venäjään, sotasensuuri, rajoitukset ja kiellot tulivat täälläkin voimaan.

Tieto alkaneesta sodasta kiiri nopeasti Suomeenkin sekä virallisesti kenraalikuvernöörin kautta että lehdistön kautta. Kuuntele sodan alun tunnelmista Helsingissä:

Kenraalikuvernööri Seyn yhteiskuvassa kenraalikuvernöörin kanslian henkilökunnan kanssa. Seyn oli kenraalikuvernöörinä vuosina 1909-1917.Kuva: Museovirasto.

Kenraalikuvernööri Seyn yhteiskuvassa kenraalikuvernöörin kanslian henkilökunnan kanssa. Seyn oli kenraalikuvernöörinä vuosina 1909-1917. Kuva: Museovirasto.Kenraalikuvernööri Seyn yhteiskuvassa kenraalikuvernöörin kanslian henkilökunnan kanssa. Seyn oli kenraalikuvernöörinä vuosina 1909-1917.Kuva: Museovirasto.
Sotasensuuri toiminnassa sodan alussa vuonna 1914. Kuva: Museovirasto.

Sotasensuuri toiminnassa sodan alussa vuonna 1914. Kuva: Museovirasto.Sotasensuuri toiminnassa sodan alussa vuonna 1914. Kuva: Museovirasto.
Ilmalaiva/kaasupallo ja sotilaita Santahaminassa vuonna 1914. Kuva: Museovirasto.

Ilmalaiva/kaasupallo ja sotilaita Santahaminassa vuonna 1914. Kuva: Museovirasto.Ilmalaiva/kaasupallo ja sotilaita Santahaminassa vuonna 1914. Kuva: Museovirasto.

Koonnut: Mirja Holste

Ihminen ja yhteiskunta

  • Islamin vieraana

    6-osainen sarja islamista.

    6-osaisessa sarjassa professori Jaakko Hämeen-Anttila johdattaa kiehtovalle matkalle islamin maailmaan – sen historiaan, kulttuuriin, kuvataiteisiin, musiikkiin ja kirjallisuuteen sekä ihmisten jokapäiväiseen elämään. Ohjelmasarja on valmistunut v. 2003.

  • Buddhan jalanjäljillä

    Buddhalaisuus

    Buddhalaisuus ei ole kristinuskoon tai islamiin verrattavissa oleva uskonto, vaan pikemmin filosofia, joka opettaa tien korkeimman moraalisen, henkisen ja intellektuaalisen "valaistumisen" saavuttamiseen.