Tiesitkö sen, että Helsinki perustettiin 1550-luvulla? Helsinki oli ensimmäiset 200 vuotta vaatimaton pikkukaupunki, jonka tarkoitus oli kilpailla Tallinnan kanssa Venäjän kaupasta.
Vanhakaupunki
Kuningas Kustaa Vaasan perustamassa Helsingissä oli 500 asukasta 1550-luvulla. Vajaa 100 vuotta myöhemmin Helsinki siirrätettiin nykyisen Senaatintorin tienoille.
Helsingin historia alkaa Vantaanjoelta, missä sijaitsi Koskelan keskiaikainen kylä. Helsingin ensimmäisen kirkon muistomerkki sijaitsee Vanhakaupungin perukassa. Vanhakaupunki sijoittuu nykyään Helsingin kantakaupunkiin, Toukolan kaupunginosan pohjoispuolelle.
Vironniemi
Tiesitkö, että Vironniemi on Helsingin ydinkeskustassa? Vironniemellä sijaitsevat Presidentinlinna, Valtioneuvoston linna, Helsingin yliopisto ja Helsingin tärkeimmät kirkot kuten Tuomiokirkko.
Helsinki alkoi kasvaa 1700-luvulla, kun Viapori (Suomenlinna) alkoi kasvaa ja teollistaa myös Helsinkiä. Ruotsin ja Venäjän välisen sodan seurauksena Helsingistä tuli autonominen suuriruhtinaskunta Venäjän keisarikuntaan.
Venäjän keisari Aleksanteri I halusi tehdä irtioton Ruotsin kuningaskunnasta ja ruotsalaisen kulttuurin läsnäolosta ja teki Helsingistä vuonna 1812 suuriruhtinaskunnan pääkaupungin.
Voimalamuseo, Tekniikan museo, punatiilisiä rakennuksia puistoalueella Vantaanjoen suulla. Kuva: Eila Haikarainen/Yle.Voimalamuseo, Tekniikan museo, punatiilisiä rakennuksia puistoalueella Vantaanjoen suulla. Kuva: Eila Haikarainen/Yle.
Helsinkiin tuotujen asukkaiden muistomerkki - kaupungin perustamisen muistomerkkiä vastapäätä. Kuva: Seppo Heikkinen/Yle.Helsinkiin tuotujen asukkaiden muistomerkki - kaupungin perustamisen muistomerkkiä vastapäätä. Kuva: Seppo Heikkinen/Yle.
Ensimmäisen kirkon muistomerkki Vanhassakaupungissa. Kuva: Seppo Heikkinen/Yle.Ensimmäisen kirkon muistomerkki Vanhassakaupungissa. Kuva: Seppo Heikkinen/Yle.
Vasen yläkulma: Helsingin vanha kartta. Vasen alakulma: Hans van Sandenin hauta. Oikea yläkulma: Helsingin perustamisen muistomerkki. Oikea alakulma: Kustaa II Adolfin muistomerkki. Kuvat: Seppo Heikkinen/Yle.Vasen yläkulma: Helsingin vanha kartta. Vasen alakulma: Hans van Sandenin hauta. Oikea yläkulma: Helsingin perustamisen muistomerkki. Oikea alakulma: Kustaa II Adolfin muistomerkki. Kuvat: Seppo Heikkinen/Yle.
Vanha Helsingin tori ja raatihuone sijaitsivat tällä paikalla. Kuva: Seppo Heikkinen/Yle.Vanha Helsingin tori ja raatihuone sijaitsivat tällä paikalla. Kuva: Seppo Heikkinen/Yle.
Sederholmin talo. Kantakaupungin vanhin talo Senaatorintorin laidassa. Kuva: Seppo Heikkinen/Yle.Sederholmin talo. Kantakaupungin vanhin talo Senaatorintorin laidassa. Kuva: Seppo Heikkinen/Yle.
Senaatintalo (nykyinen valtioneuvoston linna) Helsingin Senaatintorilla. Kuva: Seppo Heikkinen/Yle.Senaatintalo (nykyinen valtioneuvoston linna) Helsingin Senaatintorilla. Kuva: Seppo Heikkinen/Yle.
Helsingin tuomiokirkko, senaatintori, Aleksanteri II:n patsas. Kuva: Seppo Sarkkinen/Yle.Helsingin tuomiokirkko, senaatintori, Aleksanteri II:n patsas. Kuva: Seppo Sarkkinen/Yle.
Perustuu ohjelmaan: Radio 1:n historiasarja. Haastateltava: Helsingin yliopiston Suomen ja Skandinavian historian dosentti Seppo Aalto ja Helsingin yliopiston Euroopan historian professori Laura Kolbe. Toimittaja: Seppo Heikkinen. Vuosi: 2012.
On maamme köyhä, siksi jää, lauletaan jo Maamme-laulussa. Laulun sanat eivät kuitenkaan 2010-luvun Suomessa pidä kovin hyvin paikkaansa, sillä useimmilla suomalaisilla on korkeampi elintaso kuin ennen ja menestymme myös kansainvälisissä vertailuissa.
Kollektiivinen suru on riipaisevaa ja koskettavaa.
Onnettomuuspaikka täyttyy kynttilöistä ja kukista. Julkisuuden henkilön kuolema saa somen tulvimaan. Miksi tragedian hetkellä suru koskettaa niin kovasti, vaikka emme tuntisi uhreja henkilökohtaisesti?
Kokemus auttoi ymmärtämään vihapuhetta entistä paremmin.
Äskettäin poliisi tavoitti miehen, joka toivoi anonyymissä nettikeskustelussa, että turvapaikanhakija tappaisi perheeni. Tapasimme toisemme sovittelussa. Tällainen kokemus se meille oli.
Aloitteiden tekeminen on helppoa kunnallistasolta EU:iin.
Aloitteiden tekeminen tärkeinä pitämistäsi asioista onnistuu helposti kunnallistasolta EU:iin. Käytössäsi ovat kuntalaisaloite, kansalaisaloite ja eurooppalainen kansalaisaloite. Miten hyvin tunnet mahdollisuutesi vaikuttaa?
Onko liikenteessä entistä turvattomampaa? Joko tuberkuloosi on voitettu tauti Suomessa? Miten innokkaasti suomalaiset ovat äänestäneet presidentinvaaleissa? Piirrä ja testaa tietosi siitä, miten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa.
Annatko naapurisi päättää omaisuudestasi taloyhtiössä?
Oma asunto-osake saattaa olla oman elämän kallein hankinta. Siitä huolimatta on sanottu, että suomalaiset ovat kiinnostuneempia oman autonsa kunnosta ja huollontarpeesta kuin taloyhtiöönsä liittyvistä asioista.
Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen
Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.
Kumpi korjaa kosteusvaurion, taloyhtiö vai osakkeenomistaja?
Tuntemalla taloyhtiön kunnossapitovastuun osakkeenomistaja tietää, mitä hän saa tehdä itse ja kenen on käärittävä hihat, kun vaikkapa kylpyhuoneesta paljastuu kosteusvaurio.
Kenen täytyy korjata vuotava vesihanasi? Testaa tietosi.
Kumpi vastaa korjauksesta, kun asunnon vesikalusteet reistailevat, osakkeenomistaja vai taloyhtiö? Entä pitääkö omistajan ilmoittaa taloyhtiölle, kun hän aikoo vaihtaa kokolattiamattonsa parkettiin? Tee testi ja tarkista tietosi.
6-osaisessa sarjassa professori Jaakko Hämeen-Anttila johdattaa kiehtovalle matkalle islamin maailmaan – sen historiaan, kulttuuriin, kuvataiteisiin, musiikkiin ja kirjallisuuteen sekä ihmisten jokapäiväiseen elämään. Ohjelmasarja on valmistunut v. 2003.
Buddhalaisuus ei ole kristinuskoon tai islamiin verrattavissa oleva uskonto, vaan pikemmin filosofia, joka opettaa tien korkeimman moraalisen, henkisen ja intellektuaalisen "valaistumisen" saavuttamiseen.