Itsenäisen Suomen eduskunta nosti erääksi keskeiseksi kehittämiskohteeksi kansanopetuksen. Sen tueksi säädettiin oppivelvollisuuslaki 1921.
Tietolaatikko
- Vuoden 1921 oppivelvollisuuslaki teki kaikki 7–13-vuotiaat lapset oppivelvollisiksi.
- Mikael Soininen (vuoteen 1907 asti Johnsson; 1860–1924) oli suomalainen kasvatustieteilijä ja poliitikko. Hän vaikutti merkittävästi yleisen oppivelvollisuuden syntyyn.
Mikael Soininen (1860–1924) ajoi tarmokkaasti Suomeen yleistä oppivelvollisuutta. Hänen iskulauseensa oli ”oma kansakoulu joka kylään”.
Suomalaiset pedagogit: Mikael Soininen
Maaseutua koskeva kansakouluasetus annettiin 11.5.1866. Asetuksen antamispäivää alettiin myöhemmin pitää kansakoulun perustamispäivänä.
Oppivelvollisuuslaki astui voimaan 1921
Oppivelvollisuuslaki saatiin pitkien ponnistelujen jälkeen aikaiseksi vuonna 1921. Lain toteutuminen oli köyhille kunnille raskas taakka. Vasta 1930-luvulla jokaisessa kylässä tai ainakin sen läheisyydessä oli kansakoulu.
Kouluterveydenhuolto kansakoulussa
Kouluterveydenhuolto alkoi kehittyä jo 1900-luvun alkupuolella lasten neuvolatoiminnan ohella.
Kouluruokailu kansakoulussa
Kouluun ei tultu pelkän opetuksen takia. Kouluruokailu kasvatti oppilaiden määrää. Vuonna 1943 säädettiin laki, jonka mukaan koululaisille tuli tarjota maksuton ateria kaikkina koulupäivinä.
Kansakoulujen varustus aluksi vaatimatonta
Varustus kansakouluissa oli aluksi hyvin vaatimatonta. Pulpetitkin olivat usein kyläläisten itsensä tekemiä.
Kansakoulun oppikirjat
Kansakoulua varten tehtiin omat oppikirjat, jotka sisälsivät paljon opettavaisia tarinoita. Samalla ne ilmensivät aikansa pedagogisia suuntauksia.
Muokkaukset: 8.10.2019 jutun pääkuva vaihdettu.
