Hyppää pääsisältöön

Keskiaikainen Turku

Turun tuomiokirkon kupeessa kaivellaan esiin vanhaa seinälinjaa. Kuva: Lea Froloff/Yle.

Turun kaupunkiarkeologiaa on kutsuttu tunkiotieteeksi, sillä muinaiset asukkaat hylkäsivät rojuaan pihamaalle, tunkiolle tai kaduille, mistä ne ovat päätyneet nykyarkeologian tutkimusaarteeksi.

Väestön määrä (keskiajan lopussa)
Ruotsin valtakunnan Suomen osassa oli noin 300 000 asukasta, josta Turussa noin 20 000.

Kuusi kaupunkia alulle
Turku, Viipuri, Porvoo, Ulvila, Rauma ja Naantali perustetaan.

Turun tuomiokirkko
Ainoa Suomen basilika, joka vihittiin käyttöön 1300-luvulla.

Kaupunkiarkeologinen tutkimus on edennyt viime vuosikymmenten aikana suurin harppauksin. Dna-analyysit ovat avanneet uusia mahdollisuuksia tutkia mm. ihmisen jäännöksiä. Toki kasvijäänteitä eli makrofossiileja ja eläinten jäänteitä dokumentaatiota tehdään myös.

Turun keskiaikaisten rakenteiden ja esineiden tiedetään piilevän jopa 4 metrin syvyydessä. Talot rakennettiin aina puuarinoiden päälle. Turun vanhin kivinen rakennus on ajoitettu 1390-luvulle puunäytteiden perusteella.

Kiveä ja tiiltä käytettiin aluksi vain julkisiin hallinnon rakennuksiin. Todennäköisesti keskiaikaisessa Turussa oli jopa kymmeniä tiilitaloja.

Turun vanha keskusta on kuin aarreaitta

Turun kostea ja hapeton savimaa on säilyttänyt poikkeuksellisen hyvin orgaanisia materiaaleja kuten puuta, luuta, nahkaa ja tekstiilejä. Lasten ja aikuisten nahkakenkiä on säilynyt satoja. Jopa nahkaesineiden taidokkaat kuviot erottuvat hienosti.

Puinen suojajalkine eli patiini oli kätevä kuraisilla kujilla. Kadut katettiin hirsiarinoilla ja kosteille kulkureiteille aseteltiin laudan ja hirren pätkiä. Puuesineiden iänmäärityksessä on käytetty  dendrokronologiaa eli vuosirengasmääritystä.

Vanha Suurtori

Vanhan torin arvellaan sijainneen tuomiokirkon ja vanhan Akatemiatalon välissä. Sieltä on löytynyt paljon rahoja, keramiikka-astioiden ja kaakeleiden paloja. Kaupungin vanhempien tonttien arvellaan sijainneen tuomiokirkon ja Aurajoen välissä. Kirkkokorttelin tärkeimpiä väyliä keskiajalla oli Kirkkokatu.

Åbo Akademin päärakennuksen tontilta on löytynyt satoja kimpiastioiden kimpiä (puinen pytty). Loppuun käytettiin kimpiastioiden kimpiä on luultavasti levitetty märän maaperän kuivikkeeksi. Åbo Akademin tontilta on paljastunut puurakennusten kuten aittojen ja eläinsuojien jäänteitä.

Animaatiossa kolmijalkainen pata keskiajalta.

Turun perustaminen

Uusimpien arkeologisten tutkimusten mukaan Turun kaupunkia alettiin rakentaa 1200-luvun lopulla. Samoihin aikoihin alkoi myös tuomiokirkon rakentaminen nykyiselle paikalle.

Ruotsissa kuninkaan valta oli vahvistumassa ja kruunulle oli tärkeää saada perustaa kaupunki, myös itämaahan. Turun kaupungin täsmällistä ikää varmuudella tiedetä.

Turun maakuntamuseon arkeologi Aki Pihlman kertoo Turun perustamisesta. On arveltu, että Turun kaupunki on perustettu ja että perustajina olisivat olleet kruunu, kirkko ja dominikaanijärjestö.

Pieni, suuri metropoli

Turun alku ei ollut mikään pieni ja kapea alku, vaan se lähti heti suureellisesti liikkeelle.

Trendit, muotivirtaukset ja keksinnöt saavuttivat nopeasti erityisesti Turun, yhden Ruotsin valtakunnan suurimmista kaupungeista.

Kaupungissa toimi useita kymmeniä eri alojen käsityöläisiä. Ammattimaisen käsityön ohella tavaroita tuotettiin myös kotitarpeisiin. Kaupunkien porvaristo koostui  kahdesta kansallisuusryhmästä: kotimaisista porvareista ja tuon ajan maahanmuuttajista - etupäässä saksalaisista kauppiaista.

Kaduilla liikkui myös tavallisen rahvaan lisäksi dominkaanikonventin ja linnan väkeä, kantajia, satamatyöläisiä, merimiehiä ja irtolaisia.

Kansainväliset kontaktit

Keskiaikainen Turku toimi eräänlaisena supermarkettina, sillä suurin osa ulkomaan tavarasta saapui Turun kautta. Tuontitavaraa olivat viini, saksanpähkinät, kuivatut hedelmät, suola ja pippuri. Pitkälle jalostetut tuontitavarat kuten kankaat tulivat ulkomailta.

Ulkomaiset esineet kuten keraamiset viininsäilytysastiat, kannut ja ylellisyysesineet kuten lasiset juomapikarit olivat suosittuja. Ulkomaille vietiin nahkoja, vuotia, voita ja kalaa.

Lasiesineistä löytyy varhaisin maininta vuodelta 1549. Siihen asti lasitavaroita pidettiin ylellisyysesineinä, joihin vain rikkailla aatelisilla ja kirkonmiehillä oli varaa. Arkeologiset kaivaukset ovat mullistaneet vanhat käsitykset. Lasiesineitä tiedetään myös esiintyneen kaupunkiporvareiden pöydissä. Hansan ansiosta markkinoilta sai ostaa samanlaisia tavaroita kuin Lyypekistä tai Tukholmasta.

Keskiajan jätteet kertovat asukkaista

Tuomiokirkon takana, Vanhan Suurtosin liepeillä oli keskiajalla asutuksen saastuttama lampi eli mätäjärvi. Korttelin alueella tehtiin 1980-luvulla arkeologisia kaivauksia ja alueelta löytyi yli 300 kasvijäännettä. Keskiajan kaupunkikasveja olivat jauhosavikko, pihatähtimö ja hullunkaali, joka oli tärkeä lääkekasvi. Alueella kasvoi myös konnanleinikkiä, jonka kasvupaikat ovat likakaivoissa, jätetunkioissa ja navetoiden taustoilla.

Karjanpitoon liittyviä sittiäisiä ja sontiaisia on löytynyt paljon näyteaineistoista. Muinaisten asukkaiden käymälöistä löytyneet kankaanpalat kertovat kangastyypeistä ja kudontatavoista.

Alhainen keski-ikä

Keskiajalla yli 50-vuoden ylittäneitä oli hyvin vähän. Kohtaloksi saattoi koitua tartuntatauti kuten tuhkarokko ja isorokko. Lapsuuden vaaroista aina parikymppiseksi selviytynyt saattoi elää vielä 20-30 vuotta.

Turkulaisten hampaissa oli 1600-luvulla harvalla kariesta. Sen sijaan monet hampaat olivat  kuluneita, mikä kielii kasvisperäisestä ravinnosta. Myllynkivistä on jäänyt myös hiekansiruja viljan joukkoon, mikä on vahingoittanut hampaita.

Luista on voitu tunnistaa vammoja ja puutostauteja kuten keripukkia, anemiaa tai riisitautia, jotka jättävät jälkeensä luihin. Tartuntataudit kuten kuppa, lepra ja tuberkuloosi jättivät myös jälkensä luihin, mikäli ihminen eli pitkään sairastumisen jälkeen.

Ainutlaatuisen Åboa vetus et nova -museon kivikellareissa tehdään edelleen arkeologisia kaivauksia.

Näytä kartalla (Google)

Koonnut: 21.2.2013 Rita Trötschkes

Perustuu tv-ohjelmaan: Maan povesta Käsikirjoitus ja ohjaus: Lea Froloff ja Ulla Korpela. Tuottaja: Elina Saksala. Vuosi: 2006.

Ihminen ja yhteiskunta

  • Islamin vieraana

    6-osainen sarja islamista.

    6-osaisessa sarjassa professori Jaakko Hämeen-Anttila johdattaa kiehtovalle matkalle islamin maailmaan – sen historiaan, kulttuuriin, kuvataiteisiin, musiikkiin ja kirjallisuuteen sekä ihmisten jokapäiväiseen elämään. Ohjelmasarja on valmistunut v. 2003.

  • Buddhan jalanjäljillä

    Buddhalaisuus

    Buddhalaisuus ei ole kristinuskoon tai islamiin verrattavissa oleva uskonto, vaan pikemmin filosofia, joka opettaa tien korkeimman moraalisen, henkisen ja intellektuaalisen "valaistumisen" saavuttamiseen.