Hyppää pääsisältöön

Jatkosodan poliitikot

Presidentti Carl Gustaf Emil Mannerheimin virkaanastujaiset.
Presidentti Carl Gustaf Emil Mannerheimin virkaanastujaiset. Mannerheim, ulkomaiset diplomaatit, eduskunnan puhemies Väinö Hakkila ja pääministeri Edwin Linkomies eduskuntatalon valtiosalissa. SA-kuva. Presidentti Carl Gustaf Emil Mannerheimin virkaanastujaiset. Kuva: SA-kuva presidentit,valta,Risto Ryti,jatkosota

Poliittiset olot olivat sota-aikana varsin epävakaat. Hallitukset vaihtuivat varsin usein syyskuun 1939 ja huhtikuun 1945 välissä. Reilun 5 vuoden aikana Suomessa oli yhdeksän eri hallitusta.

Tietolaatikko

Parlamentarismi - hallitusjärjestelmä, jossa hallitus nauttii eduskunnan luottamusta. Kansan valitsema parlamentti (eduskunta) kontrolloi hallitusta.

Parlamentarismi ei aina toteutunut sodan aikana, vaan valtaa piti niin sanottu sisärengas, joka ohitti eduskunnan aina tarvittaessa. Ensimmäinen kunnon sisärengas oli Ragnellin hallitus, jossa oli Risto Ryti, Mannerheim, J.W. Ragnell, Rudolf Walden ja Rolf Witting.

Ensimmäinen jatkosodan hallitus

Eduskunta oli olemassa, mutta ei sitä tarvinnut ottaa erityisesti huomioon. Uusi hallitus aloitti tammikuun alusssa 1941 ja  J.W Ragnellista tuli pääministeri.

Johan Wilhelm eli J.W. Rangell oli taustaltaan talousmies ja kuului Rytin lähipiiriin jo ennen sotia. Ragnellin rooli pääministeri oli enemmän talouden puolella, sillä sodan ajan ulkopolittista valtaa käyttivät ennen kaikkea ylipäällikkö Mannerheim, presidentti Ryti ja ulkoministeri Witting. Ragnellia on luonnehdittu Oy Suomi Ab:n toimitusjohtajaksi.

Hallituksen agendalla oli itsenäisyys, valtakunnan sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden säilyttäminen ja tietysti myös jälleenrakennus.

Toinen jatkosodan hallitus

Toinen Rytin hallitus aloitti vuonna 1943 ja sen pääministeri valittii Edwin Linkomies, joka oli Rooman kirjallisuuden professori. Tämän hallituksen tavoite oli rauha ja Saksasta eroon pääseminen. Hallituksen aikana presidentti Risto Ryti allekirjoitti ns. Ryti-Ribbentrop-sopimuksen, jossa hän sitoutui omissa nimissään siihen, ettei Suomi tee erillisrauhaa Neuvostoliiton kanssa. Nykytutkimus pitää Linkomiehen roolia sopimuksen prosessissa keskeisenä.

Kolmas jatkosodan hallitus

Hallitusta vaihdettiin vuonna 1944 ja Rytin tilalle presidentiksi tuli Mannerheim ja pääministeriksi Antti Hackzell. Hän oli hyvin lyhytaikainen pääministeri. Sen sijaan pitkäaikainen ministeri jatkosodan aikana oli Rudolf Walden, joka toimi puolustuministerinä peräti kuudessa perättäisessä hallituksessa. Walden oli Mannerheimin vanha luottomies.

Ministeri Edwin Linkomies ja presidentti Mannerheim kättelevät. SA-kuva.

Ministeri Edwin Linkomies ja presidentti Mannerheim kättelevät. SA-kuva.Ministeri Edwin Linkomies ja presidentti Mannerheim kättelevät. SA-kuva.
Ministerinä toiminut Edwin Linkomies. Kuvapalvelu.

Ministerinä toiminut Edwin Linkomies. Kuvapalvelu.Ministerinä toiminut Edwin Linkomies. Kuvapalvelu.
Puolustusministeri kenraali Rudolf Walden pitää avajaispuhetta sotainvalidien näyttelyavajaisissa. SA-kuva.

Puolustusministeri kenraali Rudolf Walden pitää avajaispuhetta sotainvalidien näyttelyavajaisissa. SA-kuva.Puolustusministeri kenraali Rudolf Walden pitää avajaispuhetta sotainvalidien näyttelyavajaisissa. SA-kuva.

Perustuu ohjelmaan: Suomi jatkosodassa. Haastateltavat: Kansallisarkiston tutkija Kauko Rumpunen. Toimittaja: Seppo Heikkinen. Vuosi: 2011.

Ihminen ja yhteiskunta

  • Islamin vieraana

    6-osainen sarja islamista.

    6-osaisessa sarjassa professori Jaakko Hämeen-Anttila johdattaa kiehtovalle matkalle islamin maailmaan – sen historiaan, kulttuuriin, kuvataiteisiin, musiikkiin ja kirjallisuuteen sekä ihmisten jokapäiväiseen elämään. Ohjelmasarja on valmistunut v. 2003.

  • Buddhan jalanjäljillä

    Buddhalaisuus

    Buddhalaisuus ei ole kristinuskoon tai islamiin verrattavissa oleva uskonto, vaan pikemmin filosofia, joka opettaa tien korkeimman moraalisen, henkisen ja intellektuaalisen "valaistumisen" saavuttamiseen.