Rauha

Kesäkuussa 1944 Suomi vaihtoi presidenttiä ja hallitusta. Puna-armeija oli pysäytetty ja Saksa oli kohdannut tappionsa. Vaikka Suomi kamppaili kahden suurvallan puristuksessa, se irrottautui Saksan otteesta ja säilytti itsenäisyytensä Neuvostoliiton painostuksesta huolimatta.

Suomen hallituksen sisärengas oli jo keväällä 1944 tullut vakuuttuneeksi, että vain marsalkka Mannerheimilla oli tarpeeksi arvovaltaa Suomen irrottamiseksi sodasta.

Eduskunta valmisteli kolmessa päivässä poikkeuslain, jonka nojalla Mannerheimin valittiin tasavallan presidentiksi elokuun 4.päivänä 1944.

Aselepo ja rauhanneuvottelut

Kolme viikkoa presidenttivalintansa jälkeen Mannerheim pyrki rauhaan Neuvostoliiton kanssa. Rauhanneuvottelujen aloittamisen jälkeen Neuvostoliitolta tuli uhkavaatimus, että Suomen oli ilmoitettava hyväksyykö se ennakkoehdot.

Päämajan käskystä taistelutoimet Neuvostoliittoa vastaan tuli lopettaa 4.9.1944. Näin suomalaiset tekivätkin, mutta venäläiset jatkoivat tulitoimintaa vielä vuorokauden. Partiokahakoissa kaatui 20 suomalaista aselevosta huolimatta. Kolme päivää aselevon jälkeen suomalaisten rauhanvaltuuskunta pääministeri Hackzellin johdolla saapui Moskovaan neuvottelemaan rauhansopimuksesta.

Sopimustekstin mukaan Suomen itäraja noudattelisi vuoden 1940 rauhansopimusta. Lisäksi Petsamo siirtyisi Neuvostoliitolle. Saksalaisten joukkojen aseistariisuntaan oli ryhdyttävä heti. Sotakorvauksia oli maksettava 300 miljoonaa dollaria, joka oli puolet vähemmän kuin aikaisemmin esitetty 600 miljoonaa dollaria. Neuvostoliitto vaati myös, että Porkkalanniemi vuokrataan Neuvostoliiton laivastotukikohdaksi 50 vuodeksi.

Neuvottelut päättyivät 18.syyskuuta uhkavaatimukseen: Suomen valtuuskunnan oli allekirjoitettava sopimus viimeistään seuraavana päivänä klo 12 mennessä, muussa tapauksessa koko maata uhkasi välitön miehitys. Suomen valtuuskunta allekirjoitti Moskovassa välirauhasopimuksen juuri ennen kuin määräaika meni umpeen. Jatkosodan rauhansopimus allekirjoitettiin 19.9.1944.

Syysmanööveri

Välirauhasopimuksesta huolimatta sota ei ollut Suomen osalta vielä ohi. Maassa oli vielä yli 200.000 saksalaissotilasta, joita alettiin välirauhasopimuksen mukaisesti poistamaan. Lokakuun ensimmäisinä päivinä entiset aseveljet taistelivat Torniossa ja Kemissä ja niin kutsuttu Lapin sota alkoi.

Suomi maailmansodan näyttämönä

Historiantutkijat ovat eri mieltä siitä, kävikö Suomi erillissotaa vai ei. Jatkosota halutaan nähdä jatkona talvisodalle, jossa käytiin sotaa Neuvostoliittoa vastaan. Sodassa taisteltiin Neuvostoliiton miehitystä vastaan. Toisaalta Suomen ja Saksan sotavoimat toimivat selkeästi synkronissa, mutta yhteys Saksan operaatio Barbarossaan (koodinimi Saksan hyökkäykselle Neuvostoliittoon) nähdään rajattuna, vaikka sotilaallisesti kyse oli yhteisestä sodasta.

Moskovan rauhanneuvottelut. Suomen valtuuskunta: kenraali Rudolf Walden, pääministeri Antti Hackzell, kenraali Erik Heinrichs ja kenraali Oscar Enckell. SA-kuva.Moskovan rauhanneuvottelut. Suomen valtuuskunta: kenraali Rudolf Walden, pääministeri Antti Hackzell, kenraali Erik Heinrichs ja kenraali Oscar Enckell. SA-kuva.

Suomalaiset sotilaat lukevat autossa "Uusi Suomi" -sanomalehdestä uutista Suomen ja Neuvostoliiton rauhansopimuksesta. SA-kuva.Suomalaiset sotilaat lukevat autossa "Uusi Suomi" -sanomalehdestä uutista Suomen ja Neuvostoliiton rauhansopimuksesta. SA-kuva.

Aselepo on solmittu, sotilaat nousevat taisteluhaudan reunalle ammunnan lakattua Laatokan koillispuolella. SA-kuva.Aselepo on solmittu, sotilaat nousevat taisteluhaudan reunalle ammunnan lakattua Laatokan koillispuolella. SA-kuva.

Aselepo on solmittu, suomalainen upseeri ja venäläinen upseeri vertailevat kellonaikaa kelloistaan. SA-kuva.Aselepo on solmittu, suomalainen upseeri ja venäläinen upseeri vertailevat kellonaikaa kelloistaan. SA-kuva.

Perustuu ohjelmaan: Suomi jatkosodassa. Haastateltavat: Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander,  Helsingin ja Tampereen yliopistojen historian professori Ohto Manninen ja sotahistorioitsija evp. Ari Raunio sekä veteraanit Ensio Ikonen ja Eino Salomaa. Toimittaja: Seppo Heikkinen. Vuosi: 2011.

Muokattu 8.11.2016: Korjattu Areena-upotus