Rita Trötschkes
Yle
Suomalaisten ja saksalaisten yhteiset sotatoimet käynnistyivät Pohjois-Suomessa kesällä 1941. Suomessa toteutettiin suhteellisesti laajempi liikekannallepano kuin missään muussa toiseen mailmansotaan osallistuneessa maassa.
Suomi sai aseistusta merkittävissä määrin Saksasta. Iskukyky kesällä 1941 oli aivan toinen kuin syksyllä 1939 talvisodan alkaessa. Myös miesten määrä oli selvästi suurempi kuin talvisodassa, maavoimien osalta lähes satatuhatta enemmän.
Saksa aloitti hyökkäyksensä itään 22.6.1941 myös Suomen alueelta.
Kolme päivää sen jälkeen Neuvostoliitto toteutti massiiviset pommitukset suomalaisiin asutuskeskuksiin. Suomalaisten rintamavastuulla olevalla alueella taistelutoimet käynnistyivät hitaammin. Suomen hallitus ei esittänyt mitään yksiselitteisiä päämääriä sodalle, sillä Suomen tavoitteet riippuivat Saksan sotamenestyksestä.
Miekkatuppipäiväkäsky
Yhtenä ulkopoliittisena toiveena oli se, että Suomi laajentuisi, kun Saksa johtaisi Eurooppaa ja kukistaisi Neuvostoliiton. Sotamarsalkka Mannerheim antoi 11.7.1941 julistuksen, jossa viitattiin vuoden 1918 miekkavalaan. Päiväkäskyn ideana oli aate Suur-Suomesta, jolla vapautettaisiin Karjala.
Päiväkäsky oli tarkoitettu innostamaan joukkoja, mutta samalla se yllätti täydellisesti Suomen hallituksen. Ulkomaille selitettiin, etttä julistuksen sanamuodossa ei ole kyse valloitussodasta, vaan maanpuolustustahdosta.
Yli vanhojen rajojen
Suomen rintama oli jaettu saksalaisten ja suomalaisten joukkojen kesken siten, että suomalaiset olivat vastuussa eteläisestä rintamasta ja saksalaiset Lapin rintamasta. Joukot etenivät Neuvostoliiton alueille. Elokuun loppuun mennessä Karjalan Armeija oli saavuttanut talvisotaa edeltäneet rajat. Suomalaisille tärkeä uutinen saatiin elokuun lopussa, kun Viipuri vallattiin takaisin.
Joulukuussa 1941 suomalaisten etenemisvauhti pysähtyi, sillä hyökkäykset pysäytettiin. Yhtenä syynä oli se, että Saksan sotatoimet Pohjois-Suomessa olivat epäonnistuneet. Elokuun lopulla 1941 saksalaiset pyysivät kaksi kertaa suomalaisia osallistumaan saarroksiin joutuneen Leningradin valtaamiseen. Mannerheim kieltäytyi.
Joulukuussa 1941 luotettiin vielä siihen, että Saksa pystyisi toteuttamaan sotatavoitteensa. Suomi ei voinut irtaantua tästä kuviosta, sillä Saksan ote Suomeen oli vahva.
Perustuu ohjelmaan: Suomi jatkosodassa. Haastateltavat: Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander, Helsingin ja Tampereen yliopiston historian professori Ohto Manninen ja sotahistorioitsija evp. Ari Raunio sekä veteraanit Aarne Jänterä ja Eino Salomaa. Toimittaja Seppo Heikkinen. Vuosi: 2011.
Muokattu 8.11.2016: Korjattu Areena-upotus
