Välirauhan aika

Kuva: presidentti Risto Ryti tutustumassa puolustusvoimien aseistukseen. V. Pietinen/Yle.
Kuva: presidentti Risto Ryti tutustumassa puolustusvoimien aseistukseen. V. Pietinen/Yle.
  • Kuva: presidentti Risto Ryti tutustumassa puolustusvoimien aseistukseen. V. Pietinen/Yle.
  • Kuva: Evakot. Parikkalasta evakkoon lähteneet odottavat kuljetusta Vilppulan varikon satamaradalla. Karjalainen äiti imettää lastaan. Lotta syöttää toista lasta. SA-kuva.
  • Saksa julistaa sodan Neuvostoliitolle. Helsinkiläiset lukevat sodanjulistusta raitiovaunupysäkillä. SA-kuva.
  • Itärintama, operaatio Barbarossa. Saksalaiset sotilaat tarkistavat tykistölle tuotua ammustäydennystä. Kuvalähde: Atlantic/Yle.
  • Operaatio Barbarossa. Puna-armeijan hyökkäys on torjuttu, saksalaisia jalkaväen joukkoja nousemassa juoksuhaudoista. Kuva: Atlantic/Yle.
Välirauha tarkoittaa sitä ajanjaksoa, joka osuu talvisodan ja jatkosodan väliin. Välirauhan aikana Suomi kävi ulkopoliittisia neuvotteluja Ruotsin ja Saksan kanssa sekä teki sotilasyhteistyötä Saksan kanssa.

Talvisota 30.9.1939-12.3.1940
Moskovan rauha 12.3.1940
Välirauha 13.3.1940-25.6.1941
Jatkosota 25.6.1941-19.9.1944
Moskovan välirauha 19.9.1944

Operaatio Barbarossa on koodinimi vuoden 1941 Saksan hyökkäykselle Neuvostoliittoon.

Talvisota päättyi 12.3.1940 Moskovassa solmittuun rauhansopimukseen. Sopimuksen tulkinnasta aiheutui erimielisyyksiä. Kirein tilanne oli Ensossa, joka oli Suomelle tärkeä teollisuusalue ja sijaitsi rajalinjalla.

Suomi joutui neuvotteluista huolimatta luopumaan Ensosta, sillä Neuvostoliitto vaati sitä strategisiin syihin vedoten itselleen.


Neuvostoliitto vaatii myös Petsamon nikkelikaivoksen toimilupaa, vaikka se oli Moskovan rauhassa jäänyt Suomelle. Petsamon nikkeli oli Suomen valttikortti suurpoliittisessa tilanteessa, sillä myös Englanti ja Saksa kiinnostuivat nikkelistä sotateolllisuuden tarpeiden vuoksi. Petsamon satama oli myös ainoa reitti Amerikkaan.

Draamaattisia käänteitä

Vaikka Suomessa elettiin välirauhan aikaa, sota Euroopassa laajeni. Maalikuussa vuonna 1940 Saksa miehitti Tanskan ja Norjan. Touko-kesäkuussa Saksa valtasi vielä Ranskan ja Alankomaat. Neuvostoliitto liitti itseensä Baltian maat loppukesästä 1940. Tämä luonnollisesti herätti huolta Suomessa.

Välirauhan aikana Neuvostoliitto teki useita rajaloukkauksia Suomen alueella. Neuvostoliittolainen hävittäjä ampui alas mm. Tallinnan ja Helsingin välillä lentäneen lentokoneen Kaleva, joka kuljetti kuriiripostia.

Suomi etsi liittolaisia

Suomi toivoi puolustusliittoa Ruotsin ja Norjan kanssa. Suomen ja Ruotsin valtioliiton tarkoituksena oli pysyä puolueettomana ja erossa Euroopan suursodasta. Suunnitelman mukaan valtion päämies olisi tullut Ruotsista ja ylipäällikkö Suomesta.

Liittolaishanke kaatui, sillä Neuvostoliiton ulkoministerin mukaan tällainen unioni olisi Moskovan rauhansopimuksen vastainen. Taustalla oli myös Neuvostoliiton pelko, että Suomi-Ruotsi-unioni olisi Saksan askel itään.

Suomen ja Saksan suhteet lämpiävät

Saksan kiinnostus Suomea kohtaan kasvoi ratkaisevasti heinäkuussa 1940, kun Hitler alkoi salaisesti valmistella sotaretkeä Neuvostoliittoon eli operaatio Barbarossaa. Sen toteuttamiseen Hitler tarvitsi Suomen aluetta.
 
Suomen ja Saksan välille solmittiin kauttakulkusopimus Norjaan syksyllä 1940. Sopimukseen liittyi myös asetoimituksia Suomelle. Saksan uudet suunnitelmat Suomen varalle selivisivät Neuvostoliittolle marraskuun puolivälissä 1940.

Mikäli Suomi olisi valinnut toisin ja ollut lähentymättä Saksaa, se olisi vienyt Suomen lähemmäksi neuvostojärjestelmää.

Sotaa ennakoivat tapahtumat

Päätös Suomen osallistumisesta Hitlerin sotaretkeen alkoi lopullisesti kypsyä, kun saksalaiset joukot siirtyivät Norjasta Lappiin. Saksalaisten kanssa tehtyjen yhteistyösuunnitelmien mukaisesti Suomen tuli suorittaa liikekannallepano.

Saksa aloitti hyökkäyksen 22.6.1940 Neuvostoliittoa vastaan Jäämeren rannalla. Suomi tosin ilmoitti pysyvänsä puolueettomana ja puolustautuvansa mikäli sitä vastaan hyökätään.

Perustuu ohjelmaan: Suomi jatkosodassa. Haastateltavat: Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander, Helsingin ja Tampereen yliopiston historian professori Ohto Manninen ja sotahistorioitsija evp. Ari Raunio sekä veteraanit Ensio Ikonen, Aarne Jänterä ja Eino Salomaa. Toimittaja Seppo Heikkinen. Vuosi: 2011.

Asiasanat: