Hyppää pääsisältöön

Suomi talvisodassa

Hiihtopartio Märkäjärvellä 6.2.1940.
Hiihtopartio Märkäjärvellä 6.2.1940. Kuva: SA-kuva. talvisota

Vuonna 2009 tuli kuluneeksi 70 vuotta talvisodan syttymisestä. YLE Radio 1 muisti kansakunnan kohtalonhetkiä mittavalla 12-osaisella sarjalla. Äänessä ovat aikalaiskokijat ja asiantuntijat.

1. Sodan alla
Suurpoliittinen ilmapiiri on kireä syksyllä 1939, mutta Suomessa ei jääty toimettomana odottamaan sotaa. Neuvostoliitto esitti Suomelle tiukkoja aluevaatimuksia. Olisiko sota kenties ollut vältettävissä?

2. Sodan syttyminen ja torjuntataistelut
Sodan alkaminen yllätti ja ja toisaalta ei. Kansaa oli valmisteltu jo pitkään. Alueluovutuksiin suostumaton hallitus vaihdettiin pikaisesti. Yllätys oli se, että Neuvostoliitto hyökkäsi ilman sodanjulistusta.

3. Suurhyökkäys ja rauhanteko
Neuvostojohto arvioi tilanteen Suomen rintamalla uudelleen ja käynnisti suurhyökkäyksen väsyneitä suomalaisjoukkoja vastaan. Rauhanneuvottelut käynnistyivät. Olisiko sotaa voitu pitkittää länsiliittoutuneiden apuun saakka?

4. Välirauha
Rauhantulo oli helpotus, vaikka ehdot ovatkin hyvin ankarat. Suomella oli edessään mittavat alueluovutukset Neuvostoliitolle ja evakkojen asuttaminen. Suomi alkoi lähentyä Saksaa.

5. Talvisodan sotilaat
Sotilasylijohdossa esiintyy erimielisyyksiä heti sodan alkuvaiheista lähtien. Minkälainen mies oli Mannerheim, ja mitä rivimiehet talvisodasta muistavat.

6. Sodanajan politiikot Ryti ja Kallio
Risto Ryti nousi pääministeriksi yhdessä yössä ja pyrki aktiivisesti rauhaan. Talvisodan ajan presidenttiä Kyösti Kalliota on pidetty usein aliarvostetuimpana presidenttinä. Miksi?

7. Sodanajan poliitikot Paasikivi ja Tanner
Ulkoministeri Väinö Tanner ja valtioneuvos Juho Kusti Paasikivi saivat tärkeän roolin alueluovutus- ja rauhanneuvotteluissa Neuvostoliiton kanssa. Minkälaisia politiikkoja miehet olivat?

8. Naisten sota
Sota ei koskenut vain miehiä, vaan naiset kantoivat raskaan taakan kotona sekä rintamalla. Naiset omaksuivat uusia rooleja sekä henkilökohtaisessa elämässä että yhteiskunnassa. Naisia tarvittiin niihin kotitöihin, joita miehet eivät olleet tekemässä.

9. Lasten sota
Lasten elämästä tuli sota-aikana arvaamatonta. Turvaa tuovat ihmissuhteet muuttuivat. Sota merkitsi monille lapsille eroa vanhemmista sekä kodin ja läheisten menettämistä.

10. Talvisota mediassa
Talvisota oli suomalaisten suuri hetki maailman polttopisteessä. Varsinkin Suomen torjuntavoitot Neuvostoliitosta loivat suurta mediatapahtumaa.

11. Talvisodan tulkinnat
Jokainen aikakausi muodostaa historiallisista tapahtumista omat tulkintansa. Suomalaisella ja venäläisellä osapuolella on ollut vuosikymmenet talvisodasta hyvin erilaiset tulkinnat.

12. Talvisodan myytit
Talvisodasta on kulunut jo 70 vuotta. Sotaa on tutkittu paljon, mutta silti siihen liittyy vielä paljon myyttejä kuten se, että sotaan lähdettiin ilman kunnon varusteita, ja että suomalaisten taistelutahto on voimakkaampi kuin muiden kansojen.

Ihminen ja yhteiskunta

  • Islamin vieraana

    6-osainen sarja islamista.

    6-osaisessa sarjassa professori Jaakko Hämeen-Anttila johdattaa kiehtovalle matkalle islamin maailmaan – sen historiaan, kulttuuriin, kuvataiteisiin, musiikkiin ja kirjallisuuteen sekä ihmisten jokapäiväiseen elämään. Ohjelmasarja on valmistunut v. 2003.

  • Buddhan jalanjäljillä

    Buddhalaisuus

    Buddhalaisuus ei ole kristinuskoon tai islamiin verrattavissa oleva uskonto, vaan pikemmin filosofia, joka opettaa tien korkeimman moraalisen, henkisen ja intellektuaalisen "valaistumisen" saavuttamiseen.