Hyppää pääsisältöön

Korvan aistit

lähikuva korvasta
Korva. Kuva: Arja Lento/Yle. lähikuva korvasta Kuva: Yle/ Arja Lento korvat,kuulo,Ihmisen anatomia,Korvalehti

Syntyykö puun kaatuessa ääni, jos kukaan ei ole kuuntelemassa? Riippuu äänen määritelmästä. Fysiologian näkökulmasta ääni on kokemus, joka syntyy, kun ilman värähtely muuttuu korvassa hermosolujen sähköisiksi signaaleiksi ja kulkee aivojen kuuloalueelle. Siispä puun kaatuessa ei synny ääntä, kun kukaan ei ole kuulemassa. Syntyy vain ilman paineaaltoja.

Tietolaatikko

Tinnitus
Tinnitus on yleinen kuuloaistin häiriö. Henkilö, jolla on tinnitus, kuulee jatkuvaa ininää, kohinaa tai vinkunaa. Tinnitus voi johtua kuulon pysyvästä vaurioitumisesta tai väliaikaisesta häiriöstä.

Sisäkorvan simpukka aistii ilman värähtelyä

Ääniaallot ovat paineaaltoja. Siis eroja ilman tiheydessä, jotka kulkevat ilmassa hyvin nopeasti. Ääniaalloilla on taajuus, jonka yksikkö on hertsi (Hz). Yksi hertsi tarkoittaa yhtä ääniaaltoa sekunnissa. Mitä taajempaa värähtely on, sitä korkeampana ääni koetaan. Nuori ihminen voi havaita 20 - 20 000 Hz värähtelyä. Kuulokykyn kattavuus heikkenee iän myötä. Tämän vuoksi vanhojen ihmisten on usein vaikea kuulla korkeita ääniä.

Korvanlehti ohjaa paineaaltoja korvakäytävään, joka päättyy tärykalvoon. Tärykalvo alkaa värähdellä ja saa kuuloluut värähtelemään. Kuuloluut vahvistavat värähtelyä. Kuuloluista värähtely siirtyy simpukkaan, jossa äänen aistinsolut sijaitsevat. 

Simpukan sisällä paineaallot etenevät nesteessä. Simpukan seinämissä on värekarvoja, jotka reagoivat paineaaltoihin. Värekarvoissa värähtely muuttuu sähköisiksi signaaliksi, jotka lähtevät kulkemaan kuulorataa pitkin aivojen kuulokeskukseen. Simpukan alkuosassa sijaitsevat värekarvat reagoivat korkeisiin ääniin ja peremmällä värekarvat ärtyvät matalista äänistä.

Koska meillä on kaksi korvaa, aivomme voivat päätellä äänen tulosuunnan. Sivulta tuleva ääni saavuttaa ensin toisen korvan, sitten toisen. Lisäksi toinen korva kuulee äänen voimakkaampana.

Ihmisen kuuloaisti on melko tarkka, mutta monilla yöeläimillä kuulo on vielä kehittyneempi. Esimerkiksi lepakot ja pöllöt saalistavat ensisijaisesti kuuloaistinsa avulla. Niiden kuulema taajuusalue on paljon laajempi kuin ihmisen.

Tasapainomme perustuu korvien kaarikäytäviin

Tasapainoaistimme kertoo meille mikä on päämme asento ja millaisessa liikkeessä olemme. Tasapaino perustuu samantapaisiin aistinsoluihin, kuin värekarvat simpukassa. Tasapainoelimen värekarvat eivät reagoi värähtelyyn, vaan liikkeeseen. Tarkalleenottaen kaarikäytävien nesteessä heiluvien tasapainokivien eli otoliittien liikkeeseen.

Pään liikkeet saavat tasapainokivet liikkumaan pitkin kaarikäytävän seinää. Värekarvat aistivat nämä liikkeet ja me koemme ne esimerkiksi sinä huomaavana tunteena, kun heittelehdimme vuoristoradan vietävänä.

Kaarikäytäviä on kolme ja ne ovat asettuneet kaikki eri tasoon. Tämän vuoksi liikettä voidaan aistia kolmessa ulottuvuudessa.

Korvan rakenne ja kuinka kuuloaisti toimii

Koonnut: Jussi Nygren

  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.