Hyppää pääsisältöön

Sydämen osat ja toiminta

Sydämmen poikkileikkauskuva
Poikkileikkaus ihmisen sydämestä. Kuva: AP Graphics Bank. Sydämmen poikkileikkauskuva Kuva: AP Graphics bank sydän,lääketiede,verenkierto,sisäelimet,Ihmisen anatomia,valtimot,laskimot

Sydän rakentuu neljästä lohkosta: oikea eteinen, oikea kammio, vasen eteinen ja vasen kammio. Veri kulkee sydämessä aina samaa reittiä.

Eteiset ovat pienempiä kuin kammiot ja niiden seinämät ovat ohuet. Eteisen ja kammion välistä verenvirtausta säätelee purjeläppä. Keuhkovaltimossa on taskuläppä, joka estää verta virtaamasta väärään suuntaan. Sydämen vasemmalla (korjattu) puolella aortan läppä estää verta virtaamasta takaisin sydämeen.

Miten sydän toimii?

Lähes samanlaiset puolet

Sydämen vasen ja oikea puoli ovat suunnilleen samanlaiset, mutta vasemman kammion seinämät ovat paksummat kuin oikean. Myös verisuonet ovat eri paksuisia.

Valtimot kuljettavat verta poispäin sydämestä, joten niiden seinämät ovat paksut ja lihaksikkaat. Laskimot tuovat verta sydämeen, jolloin niiden seinämät ovat ohuemmat ja vähemmän lihaksikkaat kuin valtimoiden. Verisuonet yhdistävät sydämen keuhkoihin.

Perustuu ohjelmaan: Tiedepankki

Edit 10.10.17: Korjattu : Sydämen vasemmalla oikealla puolella aortan läppä..

  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.