Aleksis Kivi
- syntyi 10.10.1834 Nurmijärven Palojoella
- kuoli 31.12.1872 Tuusulassa
Teoksia
Näytelmät
• Kullervo (1864)
• Lea (julkaistiin 1869)
• Nummisuutarit (1864)
• Karkurit (1865)
• Kihlaus (1866)
• Olviretki Schleusingenissa (1866)
• Yö ja päivä (1866)
• Margareta
• Canzio
• Leo ja Liina
Romaani
• Seitsemän veljestä (1870)
Runokokoelma
• Kanervala (1866)
Kiven teostensa pohjalta suomalainen proosa, draama ja lyriikka uudistuivat. Häntä pidetään Mikael Agricolan ja Elias Lönnrotin rinnalla suomalaisen kansalliskirjallisuuden luojana.
Kiven lapsuus
Aleksis Kivi syntyi 10.10.1834 Nurmijärvellä Palojoen kylässä räätäli Erik Stenvallin ja hänen vaimonsa Anna-Stiinan neljäntenä lapsena. Aleksis Kivi on hänen kirjailijanimensä, muutoin Kivi käytti nimeä Alexis Stenvall.
Kivi eli onnellisen lapsuuden, mutta hänen myöhempää elämäänsä varjostivat puute, sairaudet ja väärinymmärrys.
Kiven tuotannosta
Aleksis Kiven pääteos Seitsemän veljestä oli ensimmäinen merkittävä suomen kielellä kirjoitettu ja julkaistu romaani. Seitsemään veljekseen ja erityisesti sen realistiseen kansankuvaukseen kohdistunut voimakas kritiikki heikensi Kiveä sekä henkisesti että ruumiillisesti.
Seitsemän veljeksen arvo ymmärrettiin vasta Kiven kuoleman jälkeen. Teos raivasi tietä suomenkieliselle kirjallisuudelle. Kiven tyylissä yhdistyvät rehevä kansanomaisuus, huumori ja romantiikka.
Aleksis Kivi kirjoitti useita näytelmiä, joista näytelmän Lea kantaesitystä suomenkielisenä teatterissa vuonna 1869 pidetään suomalaisen ammattiteatterin alkuna. Suosituin Kiven näytelmistä on humoristinen Nummisuutarit.
Aleksis Kiven päivä
Aleksis Kiven päivää on vietetty vuodesta 1950 lähtien liputuspäivänä. 1960-luvulle saakka päivä oli myös koululaisten vapaapäivä. Aleksis Kiven päivään liitettiiin lisämääre ”suomalaisen kirjallisuuden päivä” vuonna 1978.
Ensimmäisen kerran Aleksis Kiven elämäntyötä muistettiiin 1922, jolloin Kiven kuolemasta tuli kuluneeksi 50 vuotta. tuolloin Kansallisteatterissa järjestettiin uudenvuodenaattona juhlanäytäntö Kiven kunniaksi.
Vuonna 1934 Kiven syntymän satavuotispäivää juhlittiin ainakin Tampereella ja Nurmijärvellä liputtamalla.
Aleksis Kiven lapsuuden kotiseutu
Aleksis Kiven syntymäkoti Nurmijärven Palojoella on edelleen alkuperäisessä muodossaan. Kotipihallaan Aleksis kivellä oli oma leikkipaikka kalliolla. Hän vietti myös aikaa läheisellä metsäisellä Taaborin vuorella, jossa tarujen hahmot alkoivat kehittyä hänen mielessään.
Aleksis Kiven runous
Aleksis Kiven oli runoilija, jonka kautta voitiin nähdä koko kansan puhuvan. Kiven runot ovat vaikuttaneet mm. kansan valistukseen sekä kansan moraaliin. Kiven runous ei ole sitoutunut mihinkään tiettyyn koulukuntaan.
Kiven koulukirjoja on säilynyt arkistossa
Kirjallisuustutkija Esko Rahikainen esittelee Aleksis Kiven käyttämiä oppikirjoja, joita on säilynyt arkistoissa aina tähän päivään saakka. Jo yläkoulu aikoina, Kivi (Alexis Stenvall) kirjoitteli runoja kirjojen kansiin ja mariginaaleihin.
Kiven näytelmä Lea ja suomenkielinen teatteri
Ajatus Lean esittämisestä suomenkielisessä teatterissa herätti Aleksis Kivelle vuonna 1869 sekä innostuksen että epäilyn tunteita. Epäilystä herätti löytyykö Lean rooliin näyttelijää. Lopulta rooliin löytyi kuitenkin näyttelijä, joka opetti roolin sanasta sanaan ulkoa.
Videoklipit ovat poimintoja Koulu-tv:n ja Opinportin ohjelmista eri vuosikymmeniltä.
Testaa tietosi







