Hyppää pääsisältöön

J. V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä 12.5.

Johan Vilhelm Snellman (1806-81) oli suomalaismielinen filosofi, kirjailija ja sanomalehtimies. Hän korosti suomen kielen asemaa ja oman rahan saamista Suomelle. Snellmanin päivä on vakiintunut liputuspäivä.

Johan Vilhelm Snellman syntyi Ruotsissa, Tukholmassa 12.5.1806. Hänen isänsä oli merikapteeni. Lapsuuttaan Johan Vilhelm vietti Kokkolassa, jonne perhe Tukholmasta muutti.

Kun Johan Vilhelm oli vasta 8-vuotias, hänen äitinsä kuoli. Poika lähetettiin kouluun Ouluun, jossa hän asui tätinsä luona.

Jo 16-vuotiaana Snellmanista tuli ylioppilas. Opinnot Helsingin yliopistossakin sujuivat hyvin ja Snellman osallistui aktiivisesti myös opiskelijaelämään. Samoihin aikoihin yliopistossa opiskelivat myös mm. Elias Lönnrot ja J. L. Runeberg.

Lauantaiseura, jossa yliopistomiehet keskustelivat mm. politiikasta, taiteesta ja filosofiasta, oli Snellmanille tärkeä ajatustenvaihtopaikka. Filosofian kandidaatiksi Snellman valmistui 1831.

Kansallishengen luomisesta tärkeä tavoite

Snellman vastusti venäläistä hallintoa. Hänen kerrotaan myös olleen omapäinen ja kiivasluontoinen. Kun hän toimi yliopiston opettajana, hän halusi itse päättää, mitä opiskelijoille opettaisi. Hän joutui erimielisyyksiin yliopiston johdon kanssa ja erosi tehtävästään.

Vuonna 1839 Snellman lähti opiskelemaan Keski-Eurooppaan. Päämäärät alkoivat selkiintyä: hän halusi herättää suomalaisen kansallishengen. Vaikka sivistyneistö puhui ruotsia, hänen mielestään suomen kielestä olisi pitänyt tulla koulun ja virastojen kieli.

Snellman halusi myös edistää tavallisen kansan kouluttamista ja sivistämistä. Hän piti myös tärkeänä suomenkielisen kirjallisuuden julkaisemista sekä oman rahan saamista.

Palattuaan ulkomailta Suomeen Snellman joutui huomaamaan, etteivät hänen aatteensa miellyttäneet kaikkia – varsinkaan venäläisiä vallanpitäjiä. Häntä pidettiin jopa vaarallisena kiihkoilijana, eikä hän saanut enää virkaa yliopistossa.

Sanomalehdet vaikuttamisen välineeksi

Snellman muutti Kuopioon, jossa hän toimi koulun rehtorina. Vuonna 1844 hän alkoi julkaista Maamiehen ystävä- ja Saima-lehteä. Maamiehen ystävä oli maan ainoa suomenkielinen sanomalehti ja se oli helppolukuisena tarkoitettu tavallisen kansan tietoja ja taitoja lisäämään.

Ruotsinkielisessä Saima-lehdessä käsiteltiin valtiollisia ja yhteiskunnallisia asioita, mm. kielikysymystä ja koululaitoksen suomalaistamista. Se herätti paljon närkästystä varsinkin arvostelun kohteeksi joutuneissa. Lehti joutui sensuurin kohteeksi ja määrättiin lakkautettavaksi. Snellmanin pyrkimykset saivat tämän jälkeenkin paljon kannatusta.

Perhe-elämää

Naimisiin Snellman meni 40-vuotiaana vasta 18-vuotiaan Johanna Vennbergin kanssa. Kerrotaan, että vaikka perhe oli Snellmanille tärkeä, hän käyttäytyi itsevaltiaan tavoin huolehtien lähes kaikista talon asioista ruuan tarjoilusta ikkunaverhojen kiinnittämiseen.

Vaimo Johanna kuoli jo 29-vuotiaana, ja Snellman jäi leskenä kasvattamaan viittä pientä lasta.

Arvostusta ja vaikuttamismahdollisuuksia

Vuonna 1849 Snellman muutti Kuopiosta Helsinkiin. Aluksi hän ei saanut muuta työtä kuin konttoristin tehtävän kauppaliikkeessä. Vähitellen suhtautuminen Snellmaniin ja hänen aatteisiinsa kuitenkin muuttui myönteisemmäksi. Yliopiston professorin viran hän sai vuonna 1856.

Seitsemän vuotta myöhemmin keisari nimitti Snellmanin senaattoriksi, hallituksen jäseneksi ja Suomen valtiovarojen hoitajaksi. Hän sai aatelisarvon ja osallistui aateliston edustajana valtiopäiville, silloisen eduskunnan päätöksentekoon.

Tavoitteet toteutuvat

Snellman vaati suomen kielen edistämistä kansan sivistystason nostamiseksi. Keisari Aleksanteri II allekirjoitti vuonna 1863 Snellmanin tuoman kieliasetuksen, jolla sovittiin, että Suomesta tulee 20 vuoden kuluessa virallinen kieli oikeuslaitoksessa ja opetuksessa käytettäväksi ruotsin rinnalle. Suomesta ei tullut tasavertaista kieltä ruotsin kanssa kuin vasta 1.1.1923 kielilaissa.

Snellman vaikutti myös siihen, että Suomi sai oman markan vuonna 1860. Snellmanin kuva onkin esiintynyt suomalaisissa seteleissä ja hänen patsaansa sijaitsee Suomen Pankin edustalla.

Johan Vilhelm Snellman kuoli Kirkkonummella 4.7.1881. Eläessään hän oli fennomaani – suomalaisuuden kannattaja, lehtimies, filosofi, professori, senaattori, talousmies, valtiopäivämies ja perheenisä. Ei ole ihme, että häntä pidetään Suomen suurimpana valtiomiehenä.

"Pääasia on täyttää velvollisuutensa ja tehdä työtä,
mikäli voimat riittävät.
Paha päivä menee menojaan
niin kuin hyväkin.”

J. V. Snellman

Lue lisää:

Suomen historia Virtasten silmin – näin köyhästä maatalousmaasta tuli moderni hyvinvointivaltio

Videoissa kerrotaan Suomen kehitys hyvinvointivaltioksi kahdeksalla eri kielellä: selkosuomi, arabia, englanti, farsi, kurdi (sorani), somali, thai ja venäjä. Emilia Virtanen on 2000-luvun koulutettu ja kansainvälinen suomalainen, mutta hänen isoisänsä isoisä Kustaa Virtanen eli hyvin erilaisissa oloissa köyhänä torpparina 1900-luvun alussa.

Edit 12.5.17: lisätty nosto Suomen 100 vuotta Virtasten silmin -videoon.
11.5.2018 päivitetty artikkelin linkit

Ihminen ja yhteiskunta

  • Islamin vieraana

    6-osainen sarja islamista.

    6-osaisessa sarjassa professori Jaakko Hämeen-Anttila johdattaa kiehtovalle matkalle islamin maailmaan – sen historiaan, kulttuuriin, kuvataiteisiin, musiikkiin ja kirjallisuuteen sekä ihmisten jokapäiväiseen elämään. Ohjelmasarja on valmistunut v. 2003.

  • Buddhan jalanjäljillä

    Buddhalaisuus

    Buddhalaisuus ei ole kristinuskoon tai islamiin verrattavissa oleva uskonto, vaan pikemmin filosofia, joka opettaa tien korkeimman moraalisen, henkisen ja intellektuaalisen "valaistumisen" saavuttamiseen.