Hyppää pääsisältöön

Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä 19.3.

Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Canthin elämäntyö on vaikuttanut suuresti Suomen kehittymiseen tasa-arvon ja koulutuksen edelläkävijämaaksi.

Minna Canthin kuuluisimpia näytelmiä ovat Työmiehen vaimo ja Anna Liisa. Minna Canthin päivä on myös tasa-arvon päivä ja virallinen liputuspäivä.

Lehtinainen, kirjailija, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja

Minna Canth, alkujaan Ulrika Wilhelmina Johnsson, syntyi Tampereella 1844 vaatimattomiin oloihin. Vuonna 1853 perhe muutti Kuopioon hoitamaan Finlaysonin lankakauppaa. Canthin tyttökoulukokemukset Kuopiossa olivat turhauttavia, ja hän arvosteli niitä myöhemmin näkyvästi: tyttökouluissa syntyy käsityötaitoisia naisraukkoja, jotka kulkevat tietämättömyyden kahleissa.

Kosioikäiseksi vartuttuaan Canth haaveili, vastoin ajan yleistä tapaa, itsenäisen naisen urasta. Jyväskylässä käynnistyi vuonna 1863 kansakoulunopettajaseminaari, joka oli tie vapauteen: opettajattarena nainen saattoi elättää itsensä menemättä naimisiin. Sitä ennen naiset olivat voineet kouluttautua Suomessa vain kätilöiksi.

Canthin opinnot Jyväskylässä keskeytyivät, kun hän vastasi myöntävästi luonnontiedonopettajansa Johan Ferdinand Canthin kosintaan. Naimisissa olevan naisen ei ollut tuohon aikaan soveliasta opiskella. Miehensä toimittamien sanomalehtien myötä hän pääsi kuitenkin lehtityöhön ja ryhtyi julkaisemaan novelleja, uutisia ja yhteiskunnallisia kannanottoja.

Minna Canth odotti seitsemättä lastaan, kun hänen miehensä kuoli 1879. Hieman sen jälkeen Canth sai valmiiksi ensimmäisen näytelmänsä Murtovarkaus, ja palasi perheineen lapsuudenkotiinsa Kuopioon. Canth otti hoitaakseen lankakaupan ja avasi sen menestyksen myötä myös sekatavarakaupan. Liiketoiminta toi taloudellista turvaa, joka mahdollisti Canthin työn kirjailijana.

Kuopiossa Canthin kotitaloon Kanttilaan muodostui Minnan salonki, kirjallinen ja aatteellinen kohtauspaikka. Siellä nähtiin mm. Juhani Aho, Akseli Gallen-Kallela ja Järnefeltit sekä Sibeliukset. Myös Kuopion naisintelligenssi muodosti siellä yhteiskunnallisia kannanottojaan, joilla osallistuttiin valtakunnallisiin keskusteluihin. Kuopion konservatiivisissa piireissä salongin aatteellisesti vapaamielinen ilmapiiri aiheutti pahennusta. Canth muun muassa, henkilökohtaisesta kristinuskostaan huolimatta, kannatti uskonnonvapautta.

Canth toimi liikenaisena, kirjoittajana ja salongin emäntänä kuolemaansa saakka. Hän menehtyi vain 53-vuotiaana sydänkohtaukseen vuonna 1897.

Naisten ja vähäosaisten asialla

Minna Canth raivasi tietä naisille useilla alueilla. Hän oli ensimmäinen suomenkielinen lehtinainen, joka otti kärkevästi kantaa yhteiskunnallisia epäkohtia havaitessaan. Hänen ensimmäisen lehtikirjoituksensa otsikko oli "Tyttäriemme kasvatus".

Canth kuului koulutuksensa puolesta etuoikeutettuun naisten joukkoon, minkä hän myös tiedosti. Hänestä tulikin suomenkielisen koulutuksen pioneereja. Myös menestyvänä liikenaisena Canth oli aikanaan harvinainen tapaus.

Canth julkaisi kymmenen näytelmää, kahdeksan laajaa novellia tai kertomusta, kaksiosaisen novellikokoelman sekä pamfletin. Hän on Aleksis Kiven ohella toinen merkittävä näytelmäkirjailija ja prosaisti.

Realismin edustajana Canth halusi kuvata köyhien ja erityisesti naisten elämää sellaisena kuin se on. Kaunistelematon tyyli ei miellyttänyt kaikkia, ja Canth saikin runsaasti kritiikkiä osakseen. Hän kuitenkin tutustui itse niihin olosuhteisiin ja ihmisiin, joista kirjoitti, ja tiesi niiden olevan totta.

Keskeisiä teoksia

  • Työmiehen vaimo, näytelmä (1885)
  • Köyhää kansaa, näytelmä (1886)
  • Kovan onnen lapsia, näytelmä (1888)
  • Kauppa-Lopo, novelli (1889)
  • Sylvi (1893)
  • Papin perhe, näytelmä (1891)
  • Anna Liisa, näytelmä (1895)

Ensimmäinen liputuspäivän saanut nainen

2000-luvun alkupuolella sisäasiainministeriö oli saanut useita esityksiä sen puolesta, että Minna Canthin syntymäpäivä nimettäisiin yleiseksi liputuspäiväksi. Kuopiolainen Kanttilan kulttuurikeskuksen kannatusyhdistys oli lisäksi esittänyt, että päivän nimeksi tulisi Minna Canthin ja tasa-arvon päivä.

Vuonna 2003 sisäasiainministeriö antoi määräyksen, että valtion virastojen ja laitosten tulee liputtaa Minna Canthin syntymäpäivän ja tasa-arvon johdosta 19.3. Ministeriö suositti liputusta myös yleisesti.

Yleisen liputuksen suositusta jatkettiin seuraavina vuosina, ja ministeriö jäi seuraamaan sen toteutumista. Jos liputus saisi yleisen hyväksynnän, Helsingin yliopiston almanakkatoimistolle voitaisiin tehdä esitys, että päivä merkitään kalenteriin yleiseksi liputuspäiväksi.

Minna Canth ja tasa-arvo saivat vakiintuneen liputuspäivänsä vuonna 2007, ja Minna Canthista tuli kahdeksas suomalainen merkkihenkilö, joka on saanut oman liputuspäivänsä. Häntä edelsi seitsemän miestä.

Minna Canth mustavalkoisessa kuvassa.
Minna Canth (kuva otettu n. 1885-1895). Minna Canth mustavalkoisessa kuvassa. Kuva: Museovirasto Minna Canth
Minna Canthin kotitalo. Vihreä talo, punaisella katolla.
Kuopiossa sijaitseva Kanttila oli Minna Canthin kotitalo kahteen otteeseen, ensin lapsuus- ja nuoruusvuosina ja myöhemmin seitsenlapsisen perheen yksinhuoltajana. Kanttilan olohuoneesta kehkeytyi Minnan salonki. Kuvakaappaus kuvanauhalta. Minna Canthin kotitalo. Vihreä talo, punaisella katolla. Kuva: Kuvanauha Minna Canth
Minna Canth mekossa.
Minna Canth (tuolloin Johnson) noin seitsemäntoistavuotiaana Minna Canth mekossa. Kuva: Museovirasto Minna Canth

Muokkaukset:
14.2.2018 Lisätty alkuun maininta Canthin näytelmistä Anna Liisa ja Työmiehen vaimo
8.3.2018 Lisätty ingressiin maininta tasa-arvon päivästä

Ihminen ja yhteiskunta

  • Islamin vieraana

    6-osainen sarja islamista.

    6-osaisessa sarjassa professori Jaakko Hämeen-Anttila johdattaa kiehtovalle matkalle islamin maailmaan – sen historiaan, kulttuuriin, kuvataiteisiin, musiikkiin ja kirjallisuuteen sekä ihmisten jokapäiväiseen elämään. Ohjelmasarja on valmistunut v. 2003.

  • Buddhan jalanjäljillä

    Buddhalaisuus

    Buddhalaisuus ei ole kristinuskoon tai islamiin verrattavissa oleva uskonto, vaan pikemmin filosofia, joka opettaa tien korkeimman moraalisen, henkisen ja intellektuaalisen "valaistumisen" saavuttamiseen.