YK:n peruskirja astui voimaan 24.10.1945. Tätä päivää on vietetty kansainvälisenä YK:n päivänä vuodesta 1948 lähtien. Suomessa YK:n päivä on vakiintunut liputuspäivä.

Päämäärä ja tavoitteet

YK:n keskeisenä päämääränä on edistää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta sekä terveyttä, taloudellista yhteistyötä, kansakuntien välisiä ystävällisiä suhteita ja kulttuurienvälistä ymmärtämystä. Sen tavoitteena on myös toimia foorumina, jossa kaikkien maailman maiden edustajat voivat kohdata ja vaikuttaa kansainväliseen kehitykseen maapallolla.

YK:n tavoitteet on kirjattu järjestön peruskirjaan. YK:n päätöksiä tekee yleiskokous. Se pidetään New Yorkissa ja jokainen jäsenvaltio voi osallistua  yleiskokoukseen.
 

Suomi ja YK

Suomi haki YK:n jäsenyyttä jo vuonna 1947, mutta hyväksyttiin YK:n jäseneksi 1955, Jo edellisenä vuonna oli kuitenkin perustettu jo Suomen YK-liitto.

 Suomessa YK:n päivä on vakiintunut liputuspäivä.

Suomalaisia YK:n tehtävissä

Helvi Sipilä oli järjestön ensimmäinen naispuolinen apulaispääsihteeri vuosina 1972-80. Sipilän kauden suurin tapahtuma oli Kansainvälinen naisten vuosi 1975. Myös YK:n Naisten Kehitysrahasto UNIFEM perustettiin Sipilän ansiosta.

Martti Ahtisaari on toiminut apulaispääsihteerinä, pääsihteerin erityisavustajana Namibiassa ja erityislähettiläänä Kosovo-neuvotteluissa. YK:n pääsihteeri Kofi Annan nimitti Ahtisaaren rauhanneuvottelijaksi Kosovoon 2005 ja YK:n turvallisuusneuvosto vahvisti nimityksen.

Studio Kotron erikoisvieraana rauhannobelisti Martti Ahtisaari. Pitäisikö koulun opettaa konfliktinratkaisua?

Harri Holkeri toimi YK:ssa yleiskokouksen puheenjohtaja vuosina 2000-2001. Sitä aiemmin hän oli toiminut myös vuonna 1998 Pohjois-Irlannin rauhankomitean jäsenenä.

Ensio Siilasvuo toimi YK:n apulaispääsihteerinä johtaessaan Lähi-idän rauhanoperaatiota. Siilasvuo oli YK:n Lähi-idän valvontajoukkojen komentaja ja rauhanturvaamistoiminnan pääkoordinaattori.