Hyppää pääsisältöön

Merisaappaan koulussa tuetaan oppijan vahvuuksia

Tiina Korpela-Liimatainen
Tiina Korpela-Liimatainen. Kuva: Mirja Holste/YLE Tiina Korpela-Liimatainen Kuva: Mirja Holste/YLE psykologia,oppiminen,erityisopettajat

Espoolaisessa Merisaappaan erityiskoulussa on opeteltu puhumaan ”vahvuuksien kieltä”. Oppilaita vahvistetaan siinä, mikä menee hyvin.

Mikä meni hyvin?

Mikä meni hyvin? Merisaappaan koulussa sitä pohditaan heti aamulla ja viimeisenä iltapäivällä.

Mitä siis opettaja tekee, kun yläkoululainen tulee tunnille myöhässä? Nyt ei tainnut mennä kaikki ihan hyvin? Siispä pohtimaan: ”Mitä voit tehdä toisin, että huomenna ehtisit ajoissa? Miten voin auttaa sinua?”

Koulunjohtaja Tiina Korpela-Liimatainen kertoo, että myönteisyyteen ja vahvuuksiin keskittyvän koulun kehittäminen alkoi 5-6 vuotta sitten. Vaikka hän koki työn erityisluokan opettajana arvokkaaksi ja tärkeäksi, se oli myös energiaa vievää. Oli pysähdyttävä miettimään, voisiko työssä tehdä jotakin toisin. Voisiko työn lähtökohtana olla muukin kuin oppimisongelmat?

Vastauksia alkoi löytyä täydennys- ja jatkokoulutuksesta kuten ratkaisukeskeisestä työtavasta, positiivisesta psykologiasta ja työnohjaajan koulutuksesta.

Nykyisessä johtajan työssään ja koulussaan näillä taidoilla ja tiedoilla on käyttöä. Oppilaat harjoittelevat koulutunneilla oppiaineiden lisäksi tunnistamaan myös omia luonteenvahvuuksiaan ja hyveitä. Niitä vahvistetaan ja laajennetaan onnistumisten, hyvän kautta. Oppimistuokioiden lopussa tuttu kysymys on, mikä meni hyvin?

Koulun toimintakulttuuri muuttunut

Merisaappaan koulun kehittämiseen ja muutokseen on sitoutunut koko henkilökunta. Johtaja korostaakin, ettei näin suuri muutos ole mahdollista, ellei se ole koko yhteisön asia. ”Vahvuusajattelu näkyy kaikissa meidän opettajatiimeissä. Hyveet ja vahvuudet ovat kaikissa oppiaineissa läsnä.”

Tällainen muutoskehitys edellyttää opettajien tukemista ja kouluttamista, koulutuksellista työnohjausta ja paljon, paljon yhteistä suunnittelua. Myös opettajat ovat kartoittaneet omat vahvuusalueensa ja se näkyy myös koulun sisäisessä työnjaossa. "Olen ylpeä henkilökunnastani ja siitä, kuinka he ovat tähän heittäytyneet", kertoo johtaja.

Merisaappaan koulussa on tavoitteena lisätä oppimisen lisäksi kaikkien hyvinvointia koulussa.Tavoitteena on myös aivan konkreettisesti se, että jokainen oppilas saa yläkoulun päättötodistuksen, ja että hänellä on silloin myös käytössään omat vahvuutensa.Opetussuunnitelma noudattelee yleistä opetussuunnitelmaa yhtä poikkeusta lukuun ottamatta: kaikki oppilaat käyvät yläkouluaikanaan myös elämäntaitokurssin.

Ehkä tärkeintä on se, että kouluvuosien aikana on saavutettu tunne ja tieto siitä, mikä tekee elämän elämisen arvoiseksi.

Toimittaja: Mirja Holste

Oppimistaidot

  • Empatiaa voi oppia myös digiaikana

    Miksi empatia on tärkeää? Millä tavoin se kehittyy?

    Yksiselitteistä suositusta lasten netinkäytöstä ei ole. Lasten tiedetään kuitenkin tarvitsevan riittävästi sensitiivistä vuorovaikutusta tärkeän aikuisen kanssa. Miksi empatia on tärkeää ja kannattaako lapsen ruutuaikaa rajoittaa?