Artikkeli on yli 8 vuotta vanha

Suomalaisia pedagogeja

Ihminen laskee helmitaululla

Uno Cygnaeus, Mikael Soininen ja Viktor Julius von Wright ovat suomalaisen koululaitoksen ja pedagogiikan uranuurtajia. Mitä he ajattelivat ja miten heidän ideansa vaikuttivat suomalaisen koululaitoksen kehitykseen?

Uno Cygnaeus (1810-88)

Mitä olisi suomalainen peruskoulutus ilman Unoa? Miksi juuri hänestä tuli kansakoululaitoksemme isä? Unon henkilökohtainen historia kertoo hänen ristiriitaisesta persoonastaan.

Toisaalta hän oli pappi ja toisaalta mies, joka joutui pakenemaan Alaskan Sitkaan pantuaan alulle aviottoman lapsen. Oleskelu ja opetustyö Alaskassa ja myöhemmin Pietarissa ja Viipurissa muokkasivat Unon käsitystä siitä, mitä ja miten kouluissa tulisi opettaa.

Mikael Soininen (1860-1924)

"Oma kansakoulu joka kylään" oli iskulause, jolla Mikael Soininen (1860-1914), opettaja, tutkija, poliitikko ja vanhaan savolaiseen sivistyssukuun kuulunut virkamies ajoi tarmokkaasti Suomeen yleistä oppivelvollisuutta.

Soininen haki vaikutteita maailmalta ja innostui yhdysvaltalaisista kouluoloista sekä Saksasta levinneestä uudesta kasvatusfilosofiasta, joka korosti pelkän tietovaraston kokoamisen sijaan lujaa siveellistä kasvatusta ja monipuolisten harrastusten herättämistä oppilaassa. Myöhemmin kouluhallituksen ylijohtajana ja opetusministerinä Soininen pääsikin vaikuttamaan suomalaisen koulujärjestelmän kehittymiseen.

Viktor Julius von Wright (1856-1934)

"Suomen käsityöläisten isä", Viktor Julius von Wright (1856-1934), oli suomalainen huonekalutehtailija Kuopiosta. Von Wright tunnetaan myös Suomen varhaisen työväenliikkeen, nk. wrightiläisen työväenliikkeen johtajana.

Von Wrightin panos on merkittävä sekä ammatillisen koulutuksen että oppisopimuskoulutuksen kehittymisessä.

Perustuu tv-ohjelmaan: Hyppytunti. Vuosi: 2011. Toimittajat: Hilkka Nevala ja Lea Froloff.

Kasvatus ja oppiminen