Hyppää pääsisältöön

Sääksi on erikoistunut kalaravintoon

Sääksi saalistaa
Sääksen saaliskalan optimikoko on 300g. Kuva: Risto Salovaara/Yle Sääksi saalistaa Kuva: Risto Salovaara/Yle kalat,petoeläimet,petolinnut,linnut,sääkset

Sääksi, vanhemmalta nimeltään kalasääski, on yksinomaan kalaravintoon erikoistunut petolintu. Sääksi on Kanta-Hämeen maakuntalintu ja Valkeakosken kaupungin nimikkolintu.

Tietolaatikko

Sääksi eli kalasääski
(Pandion haliaetus)

  • Heimo: sääkset
  • Lahko: päiväpetolinnut
  • Pituus: 53–61 cm
  • Siipiväli: 140–165 cm
  • Paino: koiras 1200–2000 g, naaras 1500–2200 g

Sääksi pesii harvalukuisena koko Suomessa etelärannikolta Lapin perukoille. Sen pesivä kanta on noin 1200 paria. Tavallisimmin sääksen näkee kalastamassa järvien ja merenlahtien matalissa poukamissa tai matkalennossa kohti pesää saaliskala tiukasti kynsissä.

Sääksen pesä on aina puun latvassa, mistä on hyvä näkyvyys ympäristöön. Matkaa saalistusalueille voi olla kymmeniäkin kilometrejä. Tavallisesti niin pitkälle ei kuitenkaan tarvitse lentää.

Huimia syöksyjä

Parhaiten sääkseen ja sen saalistussyöksyihin pääsee tutustumaan Pirkanmaalla Kangasalla Sääksisäätiön ylläpitämässä Pohtiolammen sääksikeskuksessa. Alueella on yleisölle tarkoitettu iso tarkkailukoju ja kuvaajille rakennettuja erikoispiiloja. Vilkkainta saalistus kala-altailla ja luonnonvesissäkin on heinä-elokuussa.

Sääksikoiras kalastaa ravinnon myös puolisolleen ja poikasilleen. Kesän aikana sääksiperhe syö arviolta ainakin 80 kg kalaa. Saaliskala painaa keskimäärin 300 grammaa.

Sääksen talvehtiminen

Sääksi on pitkänmatkan muuttaja, jonka muuttoaikaa ja -reittejä on selvitetty satelliittiseurannan avulla. Pohjois-Suomen sääkset lähtevät muuttomatkalle yleensä syyskuussa, Etelä-Suomen sääkset jo elokuun puolella.

Laji talvehtii läntisessä Afrikassa ja Guineanlahden ympäristössä, joten muuttomatka on pitkä ja vaarallinen. Moni onnistuu ylittämään Itä-Euroopan melko turvallisesti, mutta Välimeren tienoilla alkavat vaikeudet ja Afrikan puolella kuivan Saharan ylitys on aina hankalaa. Muuttomatkan rasitukset ja luvaton metsästys koituvat usein sääksien turmioksi.

Onko saalis kynsissä? Kuva: Risto Salovaara/Yle

Onko saalis kynsissä? Kuva: Risto Salovaara/YleOnko saalis kynsissä? Kuva: Risto Salovaara/Yle
Sääksen pesä on korkean puun latvassa. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Sääksen pesä on korkean puun latvassa. Kuva: Risto Salovaara/YleSääksen pesä on korkean puun latvassa. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Sääksi. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Sääksi. Kuva: Risto Salovaara/YleSääksi. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Sääksi vartiopaikallaan. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Sääksi vartiopaikallaan. Kuva: Risto Salovaara/YleSääksi vartiopaikallaan. Kuva: Risto Salovaara/Yle
  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Juhlapäivät

    Juhlapäivät.

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin.

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.