Hyppää pääsisältöön

Pöllöt, hiljaiset saalistajat

Viirupöllö
Viirupöllö. Kuva: Risto Salovaara Viirupöllö Kuva: Yle/ Risto Salovaara viirupöllö,pöllöt,talvi

Pyörii kuin pöllön pää... Iso, pyöreä pää ja eteen napittavat suuret silmät, sellainenhan pöllö on.

Pöllöt ovat yöelämään sopeutuneita petolintuja. Ne eivät kuitenkaan kaikki ole aktiivisia vain pimeässä. Monet lajit ovat nimenomaan hämärän lintuja ja jotkut pöllölajit ovat liikkeellä koko valoisan ajan.

Usein luullaan, että pöllöt pystyvät pyörittämään päätään täyden kierroksen, 360 astetta, mutta luulo ei pidä paikkaansa. Höyhenpeitteen tuuheus ja pyöreys johtavat myös harhaan. Pöllöjen ruumis on huomattavasti pienempi kuin mitä ulkonäkö antaa ymmärtää.

Suurin Suomessa pesivä pöllölaji on huuhkaja, pienin vain punatulkun kokoinen, myös pikkulintuja saalistava varpuspöllö. Pöllöt ovat pääasiassa paikkalintuja, mutta huonon ravintotilanteen vuoksi ne voivat lähteä vaeltamaan. Varsinkin alhaiset pikkunisäkäskannat ja paksu lumipeite ovat pöllöille hankala yhdistelmä.

Myyräkannan merkitys pöllöille

Useimpien pöllöjen ruokavalio koostuu lähes yksinomaan pikkunisäkkäistä eli myyristä, päästäisistä, hiiristä ja rotista. Pöllöjen lisääntyminen onkin sidoksissa pikkunisäkkäiden kannanvaihteluihin. Hyvinä "myyrävuosina" pöllöt saavat suuria poikueita, huonoina vuosina ne saattavat olla kokonaan pesimättä.

Ravinnon sulamattomat osat, karvat ja luut, pöllöt oksentavat takaisin pitkulaisina pötkylöinä, oksennuspalloina. Usein pöllöjen vakioistumapaikkojen alta löytää kasapäin vanhoja oksennuspalloja, joista pystyy määrittämään ravinnoksi käytettyjä lajistoakin.

Sarvipöllö ja suopöllö ovat muuttolintuja, jotka lähtevät syksyllä etelään. Keväisin ne palaavat Suomeen ja etsiytyvät mieluusti alueille, joilla on myyriä.

Pimeässä saalistaminen

Pöllöjen näkökykyä on usein liioiteltu. Ehkä on oletettu, että hämärässä saalistaessa pitäisi olla todella hyvä näkö ja kuulo. Lehtopöllöstä saadut tulokset viittaavat siihen, että pöllöt näkevät pimeässä vain lievästi paremmin kuin ihmiset.  Pöllöt ovat kuitenkin harjaantuneet selviytymään pimeässä.

Pöllöjen kuulo on kutakuinkin verrattavissa nuoren ihmisen kuuloon. Muihin tutkittuihin lintuihin verrattuna pöllöillä on hyvä kuulo. Erityisesti metsissämme yöllä saalistavien pöllöjen ulkokorvat ovat epäsymmetriset, hieman eri tasossa toisiinsa nähden. Naamakiehkuran ja korvan takusen höyhenys ohjaavat paraboloidin tavoin ääniä korviin. Pöllöt kuulevat paljon muita lintuja paremmin erityisesti korkeita äänitaajuuksia. Tästä on suurta apua pikkunisäkkäiden saalistamisessa. Sysipimeinä talviöinäkin pöllöt iskevät tarkasti hangen alla liikkuvaan saaliiseen.

Pöllöjen lento on äänetöntä. Se johtuu höyhenten ja sulkien nukkamaisesta reunasta. Äänettömyydestä on paljon hyötyä pimeällä saalistaessa. Siipien havina voisi varoittaa saalista ja näin pöllö jäisi ilman ateriaa.

Varpuspöllö. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Varpuspöllö. Kuva: Risto Salovaara/YleVarpuspöllö. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Helmipöllön katse. Kuva: Juha Laaksonen

Helmipöllön katse. Kuva: Juha LaaksonenHelmipöllön katse. Kuva: Juha Laaksonen
Viirupöllö. Kuva: Seppo Nykänen

Viirupöllö. Kuva: Seppo NykänenViirupöllö. Kuva: Seppo Nykänen
Lapinpöllö pesässään. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Lapinpöllö pesässään. Kuva: Risto Salovaara/YleLapinpöllö pesässään. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Hiiripöllö. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Hiiripöllö. Kuva: Risto Salovaara/YleHiiripöllö. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Sarvipöllö. Kuva: Juha Laaksonen

Sarvipöllö. Kuva: Juha LaaksonenSarvipöllö. Kuva: Juha Laaksonen
Sarvipöllö. Kuva: Juha Laaksonen

Sarvipöllö. Kuva: Juha LaaksonenSarvipöllö. Kuva: Juha Laaksonen
Lehtopöllön oksennuspallo. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Lehtopöllön oksennuspallo. Kuva: Risto Salovaara/YleLehtopöllön oksennuspallo. Kuva: Risto Salovaara/Yle
  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.