Tiaiset tunnetaan terhakkaina varpuslintuina. Varsinkin tali- ja sinitiainen ovat ympäri vuoden monen pihapiirin piristys. Hömö-, kuusi- ja töyhtötiainen puolestaan ovat enemmänkin metsätiaisia.
Lapintiaisen tapaa varmimmin Kuusamo-Rovaniemi -linjan pohjoispuolella. Pyrstötiainen on näistä harvalukuisin ja vähiten tunnettu, mutta kun sen näkee, lajista ei voi erehtyä.
Lajit ovat pyrstötiaista lukuun ottamatta kolopesijöitä. Varsinkin tali- ja sinitiaisen saa helposti pesimään myös pöntössä. Tiaiset kaivelevat myös itse koloja pehmeisiin, tarpeeksi lahonneisiin puihin.
Pyrstötiainen viihtyy lehtipuuvaltaisissa metsissä. Tavallisesti koivun oksanhankaan heinistä ja höyhenistä tehty pallomainen pesä on taitavasti naamioitu jäkälillä ja tuohenhilseellä.
Talvella tiaisille kannatta rakentaa ruokintapaikka. Erilaiset siemenet, varsinkin auringonkukka, pähkinät ja talipallot vetävät tiaisia vastustamattomasti ruokinnalle, kun muualla ravinnonhankinta talven edetessä vaikeutuu. Ruokintapaikkaa valitessa kannattaa huomioida riittävä suojaisuus esimerkiksi puiden siimeksessä. Talvehtimaan jäänyt varpushaukka, lähimetsässä asustava varpuspöllö ja etenkin holtittoman vastuuttomasti pidetyt irtokissat verottavat osansa talven ruokintapaikalta.
