Hyppää pääsisältöön

Kaakkuri viihtyy suorantaisilla lammilla

Kaakkuri vedessä
Kaakkuri. Kuva: Risto Salovaara/Yle Kaakkuri vedessä Kuva: Yle/ Risto Salovaara kaakkuri,linnut,vesilinnut

Kaakkuri oli ennen rauhallisten erämaiden lintu. Nyt se, kuten niin monet muutkin lintulajit, on paikoin sopeutunut yllättävän hyvin ihmisen läheisyyteen.

Kaakkuri (Gavia stellata)

  • Heimo: kuikat
  • Lahko: kuikkalinnut
  • Pituus: 55-67 cm

Taivaalta kuuluu tuttu kaakatus, kun läheisen lammen kaakkuri ilmoittaa paluustaan. Äänestä ei voi erehtyä. Sen kuullessaan on pakko haravoida katseella taivasta ja etsiä äänen aiheuttaja. Huhtikuu on edennyt loppupuolelleen ja kaakkuri käy tarkistamassa pesälammen jäätilanteen.

Pesintä

Kaakkuri pesii harvalukuisena koko maassa aina etelärannikolta Tunturi-Lappiin. Linnut hakeutuvat pesimäalueilleen huhtikuun loppupuolelta kesäkuun taitteeseen sitä mukaa kuinka pienet metsäjärvet ja suolammet aukeavat.

Toukokuun lopulla, kesäkuun alussa kaakkuri munii tavallisesti kaksi munaa, tumman ruskeita ja mustapilkkuisia. Pesä on vaatimaton painanne soistuneella rannalla lähellä vesirajaa, sillä ruumiin takaosassa sijaitsevien jalkojen vuoksi kaakkuri on kömpelö liikeissään maalla. Pesästä pitää päästä nopeasti ja äänettömästi veteen.

Yhä useammin kaakkurin pesä on lintuharrastajien tekemällä pesälautalla. Turpeella peitelty lautta on ankkuroitu pohjaan muutaman metrin etäisyydelle rannasta, suojaan maapedoilta. Kaakkurille se tuntuu kelpaavan hyvin.

Ravinto

Kuukauden haudonnan jälkeen poikaset kuoriutuvat ja ovat emojen huollettavina pari kuukautta. Kaakkurin pääravintona on kalat, ja kun pesä on usein täysin kalattomankin lammen rannalla, syötävää pitää hakea kauempaa. Kaakkurit käyvätkin kalassa jopa kilometrien päässä suurten järvien selkävesillä. 

Silmälläpidettävä

Kaakkurin ja kuikan kalastusta pidettiin aikanaan petolintujen ja suurpetojen tapaan niin haitallisena kilpailuna ihmiselle, että niistä maksettiin tapporahaa. Lajit rauhoitettiin vuonna 1962.

Tällä hetkellä kaakkurien pesivä parimäärä on 1500-2000. Viimeisessä uhanalaisuustarkastelussa kaakkuri luokiteltiin edelleen silmälläpidettäväksi lajiksi.

Perustuu ohjelmaan: Ekolokero

  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.