Vaikka Pohjoismaita pidetään hyvin yhtenäisenä alueena, maantieteellisesti ne eroavat toisistaan paljon. Postikortteja Pohjolasta -sarjassa vieraillaan Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa.
Islanti on geologisesti aktiivista aluetta tulivuorineen ja maanjäristyksineen. Suomessa rannikolta tunturialueelle on matkaa useita satoja kilometrejä. Ruotsissa tuntureille, jopa vuoristoon, ehtii muutamassa tunnissa lähes mistä osasta maata tahansa. Norjassa koko maata hallitsevat jylhät vuoristomaisemat ovat täysi vastakohta alavalle Tanskalle. Myös kaupunkien katukuva vaihtelee maasta toiseen. Ohjelmissa tavataan paikallisia ihmisiä ja seurataan 9–10-vuotiaiden lasten touhuja.
Islannin luonto puhuttelee karuudellaan
Tulivuoret ja laajat laavakentät hallitsevat maisemaa. Geysirit ja putoukset vetävät turisteja. Islanninhevosia ja lampaita ei voi olla huomaamatta.
Norjasta löytyy kalaa, öljyä, tuntureita
Matkalla Oslosta länsirannikolle Bergeniin maisema vaihtelee rehevistä laaksoista karuun tunturiylänköön. Valloittaako Galdhöpiggen vai tutustua meren antiin?
Tanska on alava maa
Tanska on merkittävä maatalousmaa, ja läheinen Pohjanmeri tarjoaa hyvät kalansaaliit. Rannikolla tuulee aina ja se näkyy tuulimyllyjen runsautena. Ne tuottavat ympäristöystävällistä energiaa.
Ruotsin kuningaskunta tunnetaan suvaitsevaisuudestaan
Skånen viljavat pellot ja Norlannin metsät ovat elintärkeitä maan taloudelle. Runsaista malmivaroista hyötyy myös ruotsalainen autoteollisuus.