Hirven kohtaaminen luonnossa on ikimuistoinen hetki kenelle tahansa. Parhaimmillaan yli kaksi metriä korkea ja yli 600 kiloa painavana uroshirvi on vaikuttava näky. Hirvi on kuitenkin arka eläin. Kulkemalla vastatuuleen se haistaa mahdolliset vaarat edessäpäin.
Tietolaatikko
- Hirven (Alces alces) levinneisyysalue kattaa koko maan, tunturialueita lukuun ottamatta
- 1920-luvun alussa hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia
- Suomen merkittävin riistaeläin
Hirvi on tärkein riistaeläimemme, jonka levinneisyysalue kattaa koko maan tunturialueita lukuun ottamatta. Suurpedot ovat hirven ainoat luonnolliset viholliset, mutta niiden kannat ovat niin pienet, että petojen vaikutus hirvikantaan on koko maata ajatellen varsin vähäinen.
Kokoisekseen ketterä
Koostaan huolimatta hirvi on melko ketterä. Sorkka leviää liikkuessa, eivätkä ruumiiseen nähden hoikat jalat painu niin syvälle maaperään kuin luulisi. Hirvi on myös loistava uimari. Yhtäjaksoisesti hirvi voi uida useiden kilometrien matkan. Uimataidon ansiosta hirvet ovat levittäyneet myös saariin.
Nuoret havu- ja sekametsät ovat hirvien ominaista elinympäristöä. Vuodenaika, lämpötila ja sää vaikuttavat kuitenkin siihen millaisella alueella hirvi elää kulloinkin. Etenkin talvisin hirvet kerääntyvät laumoiksi ja liikkuvat mahdollisimman vähän. Keväisin vasomisen aikaan naaraat jättävät lauman ja siitä lähtien edellisen vuoden vasan on tultava toimeen ilman emäänsä. Myös uroshirvet lähtevät liikkeelle kesällä, jolloin ne syövät paljon ja keräävät voimia syksyn kiima-aikaa varten.
Hirven kesä kuluu herkutellessa
Kesäisin hirvi syö jopa 50 kiloa vuorokaudessa. Kesällä suuri osa ajasta kuuluukin syödessä. Kesäravinto muodostuu puiden versoista sekä suo- ja vesikasveista, joista hirvet saavat mineraaleja sarvien kasvattamiseen. Syksyllä ruokavalio muuttuu varpuvoittoiseksi, ja talvella hirvi joutuukin tyytymään puiden ja pensaiden oksiin. Metsätaloudelle hirvet aiheuttavat vuosittain merkittäviä vahinkoja katkomalla taimia tavoitellessaan ruokaa. Talvella hirvi syö vain 8-16 kiloa vuorokaudessa.
Sarvet - miehuuden merkki
Vain uroshirvillä on sarvet. Sarvet jaetaan kahteen päätyyppiin, leveisiin lapiosarviin ja kapeampiin piikkisarviin. Sarvet alkavat kasvaa huhtikuussa ja voivat kasvaa jopa sentin vuorokaudessa. Vanhat urokset pudottavat sarvet talvella rykimäajan jälkeen, nuoret saattavat pitää niitä kevättalveen saakka. Sarvet painavat jopa toistakymmentä kiloa.
Etenkin talvisin hirvet kerääntyvät laumoiksi ja liikkuvat mahdollisimman vähän. Keväisin poikimisen aikaan naaraat jättävät lauman ja siitä lähtien edellisen vuoden vasan on tultava toimeen ilman emäänsä. Myös uroshirvet lähtevät liikkeelle kesällä, jolloin ne syövät paljon ja keräävät voimia syksyn kiima-aikaa varten.
Hirvisonni on Suomen painavin eläin
Hessu-hirvi elelee Ähtärissä
Koostaan huolimatta hirvi on ketterä eläin
Hirvilauman kintereillä
Hirvi on rauhallinen otus
Mitä hyötyä on hirvikannan säätelystä?
Perustuu ohjelmaan: Ekolokero, Luonto-Suomi ja Metsäradio