Hyppää pääsisältöön

Hirvi on metsän kruunupää

Uroshirvi heinikossa
Uroshirvi heinikossa. Kuva: Bold Stock Uroshirvi heinikossa Kuva: Bold Stock hirvi,nisäkkäät,sarvet

Hirven kohtaaminen luonnossa on ikimuistoinen hetki kenelle tahansa. Parhaimmillaan yli kaksi metriä korkea ja yli 600 kiloa painavana uroshirvi on vaikuttava näky. Hirvi on kuitenkin arka eläin. Kulkemalla vastatuuleen se haistaa mahdolliset vaarat edessäpäin.

Tietolaatikko

  • Hirven (Alces alces) levinneisyysalue kattaa koko maan, tunturialueita lukuun ottamatta
  • 1920-luvun alussa hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia
  • Suomen merkittävin riistaeläin

Hirvi on tärkein riistaeläimemme, jonka levinneisyysalue kattaa koko maan tunturialueita lukuun ottamatta. Suurpedot ovat hirven ainoat luonnolliset viholliset, mutta niiden kannat ovat niin pienet, että petojen vaikutus hirvikantaan on koko maata ajatellen varsin vähäinen. 

Kokoisekseen ketterä

Koostaan huolimatta hirvi on melko ketterä. Sorkka leviää liikkuessa, eivätkä ruumiiseen nähden hoikat jalat painu niin syvälle maaperään kuin luulisi. Hirvi on myös loistava uimari. Yhtäjaksoisesti hirvi voi uida useiden kilometrien matkan. Uimataidon ansiosta hirvet ovat levittäyneet myös saariin. 

Nuoret havu- ja sekametsät ovat hirvien ominaista elinympäristöä. Vuodenaika, lämpötila ja sää vaikuttavat kuitenkin siihen millaisella alueella hirvi elää kulloinkin. Etenkin talvisin hirvet kerääntyvät laumoiksi ja liikkuvat mahdollisimman vähän. Keväisin vasomisen aikaan naaraat jättävät lauman ja siitä lähtien edellisen vuoden vasan on tultava toimeen ilman emäänsä. Myös uroshirvet lähtevät liikkeelle kesällä, jolloin ne syövät paljon ja keräävät voimia syksyn kiima-aikaa varten.

Hirven kesä kuluu herkutellessa

Kesäisin hirvi syö jopa 50 kiloa vuorokaudessa. Kesällä suuri osa ajasta kuuluukin syödessä. Kesäravinto muodostuu puiden versoista sekä suo- ja vesikasveista, joista hirvet saavat mineraaleja sarvien kasvattamiseen. Syksyllä ruokavalio muuttuu varpuvoittoiseksi, ja talvella hirvi joutuukin tyytymään puiden ja pensaiden oksiin. Metsätaloudelle hirvet aiheuttavat vuosittain merkittäviä vahinkoja katkomalla taimia tavoitellessaan ruokaa. Talvella hirvi syö vain 8-16 kiloa vuorokaudessa.

Sarvet - miehuuden merkki

Vain uroshirvillä on sarvet. Sarvet jaetaan kahteen päätyyppiin, leveisiin lapiosarviin ja kapeampiin piikkisarviin. Sarvet alkavat kasvaa huhtikuussa ja voivat kasvaa jopa sentin vuorokaudessa. Vanhat urokset pudottavat sarvet talvella rykimäajan jälkeen, nuoret saattavat pitää niitä kevättalveen saakka. Sarvet painavat jopa toistakymmentä kiloa. 

Etenkin talvisin hirvet kerääntyvät laumoiksi ja liikkuvat mahdollisimman vähän. Keväisin poikimisen aikaan naaraat jättävät lauman ja siitä lähtien edellisen vuoden vasan on tultava toimeen ilman emäänsä. Myös uroshirvet lähtevät liikkeelle kesällä, jolloin ne syövät paljon ja keräävät voimia syksyn kiima-aikaa varten. 

Hirvisonni on Suomen painavin eläin

Hessu-hirvi elelee Ähtärissä

Koostaan huolimatta hirvi on ketterä eläin

Hirvilauman kintereillä

Hirvi on rauhallinen otus

Mitä hyötyä on hirvikannan säätelystä?

Syksyllä kiiman alkaessa hirvisonni keloo sarvensa. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Syksyllä kiiman alkaessa hirvisonni keloo sarvensa. Kuva: Risto Salovaara/YleSyksyllä kiiman alkaessa hirvisonni keloo sarvensa. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Hirvi suolammella. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Hirvi suolammella. Kuva: Risto Salovaara/YleHirvi suolammella. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Naarashirvi. Kuva: Bold Stock

Naarashirvi. Kuva: Bold StockNaarashirvi. Kuva: Bold Stock
Hirvi kulkee hangessa Tampereen Takahuhdissa. Kuva: Mika Kanerva/Yle.

Hirvi kulkee hangessa Tampereen Takahuhdissa. Kuva: Mika Kanerva/Yle.Hirvi kulkee hangessa Tampereen Takahuhdissa. Kuva: Mika Kanerva/Yle.
Hirvi on maamme tärkein riistaeläin. Kuva: Seppo Nykänen/Yle.

Hirvi on maamme tärkein riistaeläin. Kuva: Seppo Nykänen/Yle.Hirvi on maamme tärkein riistaeläin. Kuva: Seppo Nykänen/Yle.
Hirven syömä haapa. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Hirven syömä haapa. Kuva: Risto Salovaara/YleHirven syömä haapa. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Perustuu ohjelmaan: Ekolokero, Luonto-Suomi ja Metsäradio

  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.