Hyppää pääsisältöön

Ainoastaan suojelu voi pelastaa saimaannorpan

Saimaannorppa kurkistaa jäisestä vedestä. Kuva: Juha Taskinen/Yle.

Saimaannorppa voi paremmin kuin vielä muutama vuosi sitten. Se on kuitenkin yhä yksi maailman uhanalaisimmista eläimistä. Vuonna 2012 niitä elää Saimaan vesissä vain noin 300 yksilöä.

Tietolaatikko

  • Saimaannorppa (Phoca hispida saimensis) on norpan alalaji, joka on sopeutunut elämään Saimaan järvialtaassa
  • Hyvin uhanalainen
  • Uhkina pieni populaatiokoko, kalanpyydykset, ilmastonmuutos, sukusiitos sekä rantarakentamisesta ja muusta ihmistoiminnasta aiheutuva pesinnän häirintä

Saimaannorppa jäi eristyksiin noin 8000 vuotta sitten, kun Laatokka ja Saimaa kuroutuivat irti jääkauden jälkeisestä merestä. Järvialueille jääneiden norppien oli sopeuduttava erilaisiin oloihin kuin meressä asuvien yksilöiden.

Saimaannorppa on kotiseutu-uskollinen eläin

Saimaannorpat eivät vaeltele kovinkaan suurella alueella, vaan viettävät käytännössä koko elinikänsä samoilla vesillä. Norpat elävät pieninä osapopulaatioina eri osissa Saimaata.

Aikuinen saimaannorppa on noin 140 cm pitkä ja painaa 50–90 kg. Kuutit ovat tuhkanharmaita ja aikuisten saimaannorppien väritys vaihtelee vaaleasta ja punaruskeasta miltei mustaan. Jos norppa selviytyy aikuiseksi, se elää todennäköisesti yli 20 vuotta. Saimaannorppa syö lähes yksinomaan kalaa, jota se saalistaa sukeltaessaan. 

Uhkana verkkokalastus ja häirintä

Norpan uhanalaisuuden syy on ihminen, muita vihollisia sillä ei ole. Välittömän sukupuuton uhan on arvioitu hellittävän, jos norppakanta saataisiin kasvamaan 400 yksilöön.

Pahin uhkatekijä on verkkokalastus. Viime aikoina kevään ja alkukesän verkkopyyntiin on onneksi saatu rajoituksia tunnetuilla norppien lisääntymisalueilla. Moni on vaihtanut verkkonsa erikoiskatiskaan, jonne norppa ei pääse. Joka kesä Saimaalta löytyy kuitenkin kalaverkkoon hukkunut kuutti.

On tärkeää antaa saimaannorpalle pesimärauha talviaikaan, kun emot synnyttävät poikasensa rantojen lumikinoksien sisällä olevaan pesään. Kesällä tulee välttää huviveneillä rälläämistä varsinkin norppien elinalueilla.

Saimaannorppa ja kuutti. Kuva: Juha Taskinen/Yle.

Saimaannorppa ja kuutti. Kuva: Juha Taskinen/Yle.Saimaannorppa ja kuutti. Kuva: Juha Taskinen/Yle.

Koloveden ja Linnansaaren kansallispuistot ovat ainoita jo suojeltuja saimaannorpan elinalueita.

Näytä kartalla (Google)

Perustuu ohjelmiin: Ekolokero ja Ylen aamu-tv

  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.