Euroopanmajavakanta hävisi Suomesta lähes kokonaan liiallisen metsästyksen vuoksi. Sittemmin maahamme on istutettu uudelleen sekä euroopanmajavaa että kanadanmajavaa, joka tunnetaan nykyisin nimellä amerikanmajava.
Suomessa esiintyy kaksi majavalajia; euroopanmajava (Castor fiber) ja amerikanmajava eli kanadanmajava (Castor canadensis)
- Majavat ovat puhtaasti kasvissyöjiä.
- Ravinnoksi kelpaavat monet puuvartiset kasvit, suosituimpia ovat kuitenkin koivu ja haapa
- Parhaimmillaan kolmisenkymmentä kiloa painava majava on Euroopan suurin jyrsijä
Ennen muinoin majavaa metsästettiin sen upean turkin takia. Runsaan metsästyksen vuoksi majavakannat harvenivat harvenemistaan ja vetäytyivät yhä kauemmaksi erämaihin. 1930-luvulla ryhdyttiin toimiin majavakannan palauttamiseksi; Suomeen tuotiin euroopanmajavia Norjasta ja kanadanmajavia Yhdysvalloista.
Kun kanadanmajavaa istutettiin Suomeen, sen ei vielä tiedetty olevan eri lajia euroopanmajavan kanssa. Kaksi lajia eivät koskaan risteytyneet keskenään, ja euroopanmajava on edelleen harvinainen.
Euroopanmajava on vaikea erottaa kanadanmajavasta
Kahden majavalajin erottaminen toisistaan on hyvin hankalaa. Lajit erottaa toisistaan ainoastaan suomuisen hännän koon ja muodon perusteella. Kanadanmajavalla on 15 cm leveä häntä ja se on takaosasta pyöreä. Euroopanmajavan häntä on 10 cm leveä ja kapenee kärkeen päin. Häntää ne käyttävät apunaan pesiään ja patojaan rakentaessaan ja tiivistäessään. Lisäksi majavat varoittavat lajikumppaneitaan uhkaavista vaaroista läiskäyttämällä hännällään vedenpintaa.
Majavien padot ovat taidokkaita rakennelmia
Syksyisin majavien aktiivisuus lisääntyy niiden kerätessä talvivarastoja ja padotessa ojia vedenkorkeuden säätelemiseksi. Vaikka päällisin puolin näyttää siltä, että majavien luomat rakennelmat ovat vain sinne tänne pinottuja puita ja oksia, se ei pidä paikkaansa. Majavan asumukset ovat erittäin tarkasti tehtyjä. Talttamaisten hampaiden avulla majavat hankkivat ravintonsa ja rakennustavaransa.
Yhdyskunnissa elävä majava tekee pesänsä puista, oksista sekä mudasta. Sen pesä on suuri ja se kostuu useimmiten 2-3 osasta. Majavien padot ovat aiheuttaneet paikoin tuntuviakin vahinkoja, kun patoaltaiden vedenpinnan nousu on tuhonnut metsää. Kanadanmajavaa saa nykyisin metsästää koko Suomessa 20.8.-30.4., euroopanmajavaa vain riistanhoitopiirin luvalla.
Majava on arka eläin
Majavat liikkuvat ilta- ja yöaikaan. Ähtärin eläinpuistossa asustava majava viettää mielellään päivät pesän lämmössä, mutta lähtee ulos hämärän tullen. Vesi on majavan elementti ja vedessä sillä on harvoja vihollisia. Räpylämäiset takajalat ja litteä häntä kertovat majavan olevan taitava uimari. Häntä toimii paitsi melana, mutta myös peräsimenä. Pesän oviaukko on veden alla, joten sinne kuljetaan sukeltamalla.
Euroopanmajavia on Suomessa vain noin 1000 yksilöä, ja niistä suuri osa on keskittynyt Noormarkun-Pomarkun seudulle. Erityisesti Poosjärven rannoilla elää vahva euroopanmajavakanta.
Poosjärvi
Perustuu ohjelmaan: Ekolokero ja Luonto-Suomi