Hyppää pääsisältöön

Metsämyyrä on tehokas lisääntyjä

Metsämyyrä lintujen talviruokinnalla.
Metsämyyrä lintujen talviruokinnalla. Kuva: Risto Salovaara/Yle Metsämyyrä lintujen talviruokinnalla. Kuva: Yle/ Risto Salovaara metsämyyrä,jyrsijät,myyrät,nisäkkäät

Metsämyyrä on metsäpäästäisen ohella Suomen runsaslukuisin nisäkäs. Se on levittäytynyt myös laajalle muuhun Eurooppaan sekä Aasiaan.

Tietolaatikko

  • Metsämyyrällä (Clethrionomys glareolus) on punaruskea turkki, ja pituudeltaan aikuinen myyrä on noin 10 senttimetrin mittainen
  • Sen hännän pituus on noin puolet ruumiin pituudesta
  • Kantaa usein Puumala-virusta, joka aiheuttaa myyräkuumetta

Nimensä mukaisesti metsämyyrä elää metsissä. Se syö marjoja, sieniä, siemeniä ja ruohoa - apilanlehtikin häviääkin nopeasti myyrän suuhun - mutta myös jäkälät ja hyönteiset maistuvat sille. Metsämyyrä kaivaa siemenet oravan tapaan kävyistä, mutta myyrän syöntijälki on sileä toisin kuin oravan. 

Metsämyyrä on luultua ketterämpi

Vikkelä metsämyyrä kiipeää ja hyppii ketterästi ja voi kipaista korkeallekin puuhun makoisaa käpyä hakemaan. Metsämyyrän lisääntyminen ajoittuu yleensä huhtikuusta syys-lokakuuhun, vaikkakin kausi voi pidentyä silloin, kun ruokaa on tarjolla runsaasti. Suotuisissa oloissa laji voi lisääntyä läpi vuoden. Metsämyyrällä voi olla kahdesta neljään pesuetta kesässä, ja alkukesän poikaset voivat nekin lisääntyä jo loppukesällä. Myyräkannat kuitenkin vaihtelevat suuresti, yleensä noin neljän vuoden sykleissä.

Metsämyyrä aiheuttaa ihmisille päänvaivaa kahdestakin syystä. Syömällä puuntaimien kuorta se heikentää metsänviljelyn tuloksia. Metsämyyrä on Puumala-viruksen levittäjä. Tämä virus aiheuttaa ihmisille myyräkuumeeksi kutsutun taudin, joka voi olla hyvin vaarallinen. Kovan kuumeen aiheuttamaa virustautia esiintyy runsaina myyrävuosina tavallista enemmän. 

Perustuu ohjelmaan: Riston luontokoulu

  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Juhlapäivät

    Juhlapäivät.

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin.

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.