Ahma on yksinäinen kulkuri, Suomen suurpedoista harvinaisin. Jos siihen tai edes sen jälkiin törmää Suomen metsissä, on todella onnekas.
Ahma (Gulo gulo) on uhanalainen eläin, niitä on Suomessa vain noin 150 yksilöä (2012)
- Ympärivuotisesti rauhoitettu
- Suurin näätäeläimemme, uros on naarasta selkeästi kookkaampi
- Kulkee hyppien tai laukaten ja osaa myös kiivetä puuhun
- Suomen poronhoitoalueella ahma aiheuttaa merkittäviä porovahinkoja
Ahma elää pohjoisella havumetsävyöhykkeellä ja tundravyöhykkeellä ympäri pohjoisen pallonpuoliskon. Nykyisin ahmoja elää Suomessa harvakseltaan maan pohjois- ja itäosien erämaissa. Lisäksi ahmaa on siirtoistutettu Suomenselälle.
Ahma on ketterä kiipeilijä. Se on jatkuvasti liikkeessä ja merkitsee liikkumisalueensa ulosteilla, virtsalla ja perärauhasten eritteillä. Ahmat tietävät missä lajitoverit liikkuvat ja osaavat välttää yhteenottoa, koska samaa sukupuolta olevat ahmat eivät siedä toistensa läsnäoloa reviirillään.
Ahma on pääsääntöisesti raadonsyöjä
Ahma on kömpelö saalistaja verrattuna muihin suurpetoihin, mutta otollisissa lumiolosuhteissa ahma pystyy tappamaan poroja tehokkaasti. Ahman luontaiseen käyttäytymiseen kuuluu, että se tappaa useita eläimiä kerralla ja kätkee lihaa huonompien saalisaikojen varalle. Ahmalle maistuu myös haaskat. Usein ahma pikemminkin etsii jotain syötävää kuin jotain saalistettavaa.
Ahma on saanut nimensä ruokailutavastaan. Päästyään ruoan ääreen se hotkii mahansa pikaisesti täyteen niellen isotkin lihakimpaleet kokonaisena. Ahman voimakas purenta murtaa suurenkin luun ja uppoaa myös jäätyneeseen lihaan.
Perustuu ohjelmaan: Ekolokero
