Palvelussa on tällä hetkellä
- videoita 5582 kpl
- ääniklippejä 684 kpl
- tehtäviä 3615 kpl
- YLEn nettikursseja 514 kpl
Pääsiäisperinteitä
Pääsiäisenä noidat lentävät luudillaan, pääsiäispuput ja -tiput kököttävät suklaamunin koristellussa rairuoholaatikossa, suomalaiset popsivat mämmiä ja pöytä koristellaan narsissein. Miksi? Mitä tekemistä tällä kaikella on kristinuskon pääsiäissanoman kanssa?
Monet pääsiäiseen liittyvät perinteet ovat pohjimmiltaan pakanallisia ja liittyvät valon lisääntymiseen luonnossa. Talvi väistyy kevään tieltä. Saksan ja englannin kielen pääsiäistä tarkoittavat sanat "Ostern" ja "easter" viittaavat hedelmällisyyden ja aamunkoiton jumalattareen Osteraan. Sanat viittaavat myös itään, jossa aurinko nousee. Herkuttelu liittyy tietysti myös paastonajan loppumiseen.
Kananmunat ovat syntymän ja elämän symboleja. Keltuaisen väri on tärkeä pääsiäisen väri, vaikka munat alun perin värjättiinkin ylösnousemuksen värisiksi eli punaisiksi. Suomessa on suosittu munien keittämistä sipulinkuorien kanssa, jolloin ne värjäytyvät punaruskeiksi. Nykyisin suosituin kananmuna pääsiäisenä taitaa olla suklainen.
Rairuohon kylväminen kevättä symbolisoimaan on tullut suosituksi vasta 1960-luvulla. Vanhempi perinne on asettaa pöydälle pajunkissoja. Paju on pohjoisessa ainoa kasvi, joka itää pääsiäisen aikaan. Pajunoksia käytetään myös virpoessa. Virpomisella halutaan karkoittaa pahoja henkiä ja toivottaa virvottavalle onnea, terveyttä ja hyvää vuotta. Pääsiäinen on koettu hyvien ja pahojen voimien valtataisteluksi, jossa elämä voittaa kuoleman.
Virpominen viittaa myös palmusunnuntain sanomaan, jolloin Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin, ja kansa heitti hänen eteensä palmunlehviä.
Perinteinen virpomisloitsu menee näin:
Virvon varvon,
tuoreeks, terveeks,
tulevaks vuueks,
vitsa sulle, palkka mulle!
Pohjanmaalla sytytettiin lankalauantaina pääsiäiskokkoja noitia torjumaan. Pelottavat noidat ovat vähitellen muuttuneet vaarattomaksi viihteeksi. Läntisessä Suomessa lapset ovat pääsiäislauantaina kierrelleet noidiksi pukeutuneina jo 1800-luvulla. Virpominen sen sijaan on itäistä perua. Karjalaisten mukana perinne kulkeutui muuallekin Suomeen ja sekoittui trulli-perinteeseen.
Paju taipuu moneen, katso ja kuuntele!