Django Reinhardt soitti banjoa ja kitaraa vain kahdella sormella. Silti hänestä tuli ranskalainen ja myös kansainvälinen legenda, jonka tyyliä yhä ihaillaan. Hän syntyi mustalaisleiriin 105 vuotta sitten.
Django Reinhardt – muusikko, kitaravirtuoosi (1910–1954)
Uran huippuvuodet 1928–1954 oman kvintetin ja orkesterin kanssa Pariisissa.
Noël Balen (s. 1959) – romaanikirjailija, tv-käsikirjoittaja ja muusikko, Djangon elämäkerran kirjoittaja.
Balen on huippusuositun, edelleen tuotannossa olevan tv-sarjan Le sang de la vigne (France Télévisions) toinen käsikirjoittaja
Noël Balen: Django Reinhardt: Le Génie vagabond, 2003 (Django – Vallaton virtuoosi, suomennos Otto Särkkä, 2014)
Mustalaisleiri Belgiassa 1910
Belgialaisessa kylässä majailleeseen mustalaisleiriin syntyi 23. tammikuuta vuonna 1910 pieni, sitkeä poika. Kerrotaan, että hän ensi henkäyksestään alkaen kiljui keuhkojensa täydeltä saadakseen äänensä kuuluviin. Pojan oikea nimi oli Jean-Baptiste, isän mukaan. Sukunimi Reinhardt annettiin lapselle perinteisesti äidin puolelta. Poika sai myös romaninkielisen lempinimen "Django" ("minä herään").
Djangon kotikylä sijaitsi Hainaut'n provinssissa kolmen kunnan risteyksessä (Liberchies, Luttre, Buzet). Belgian tuolloisen lainsaadännön mukaan mustalaiset eivät saaneet leiriytyä samalle paikkakunnalle vuorokautta pidemmäksi ajaksi. Kun vankkureita siirrettiin vain muutama metri, oltiin jo toisessa kunnassa ja määräyksiä noudatettiin. Näin kylmät talvikuukaudet sujuivat liikkumisen kannalta melko vaivattomasti.
Äiti teki koreja pajusta ja kaislasta ja nypläsi pitsiä. Isä korjasi ja paikkaili soittimia, viuluja ja pianoja. Nuori Django viihtyi kummisetänsä Adrien Borsinin pitämässä paikalliskuppilassa. Nuorempi veli Joseph leikki ikäistensä lasten kanssa leirissä. Pojat olivat hyvin erilaisia.
Elämä Ranskassa
Pariisin laitakaupunkien kapakoissa soi 1920- ja 30-luvuilla auvergnelainen haitari. Muualta tulleet muusikot, ns. manouche-mustalaiset, soittivat porvariston iloksi. Se oli aikansa kovinta viihdemusiikkia Pariisissa. Samalla porvaristo pääsi kielletyn syntisesti tekemisiin tavallisen kansan kanssa, jolla oli enemmän vapauksia kuin kaavojen kangistamalla eliitillä. Rajoja oli lupa rikkoa vain öisin, kertoo Djangon elämänkerran kirjoittaja, taustaltaan monipuolinen musiikintutkija, muusikko, tuottaja, kirjailija ja tv-käsikirjoittaja Noël Balen.
Djangon klaani leiriytyi osaksi vuotta Pariisin köyhille laitamille. Sieltä pojan tie vei soittokeikoille suosittuihin kapakoihin. Hänen karismansa ja lahjakkuutensa huomattiin ja hän nousi pian muusikkojen ehdottomaan tähtikaartiin. Django oli omana aikanaan kuin Madonna ja Michael Jackson yhteensä, sanoo Noël Balen.
Django eleli varakkaan miehen elämää tajuamatta olevansa varakas. Asunto oli Haussmann-tyylinen luksusasunto lähellä Champs-Elysées'tä. Kylminä talvina perhe sytytti leiritulet asunnon lattialle ja piti siellä myös kotieläimiä, kuten leirissä oli tapana.
Osa Djangon uran huippuvuosista osui sota-aikaan ja Pariisin natsimiehitykseen. Django oli alallaan niin tunnustettu, että edes natsit eivät koskeneet häneen, koska rakastivat hänen musiikkiaan.
Instrumenttinsa virtuoosi
Django joutui jo 18-vuotiaana karavaanivaunussa tulipaloon, jossa menetti oikean kätensä kaksi sormea - pikkurillin ja nimettömän. Silti hän jatkoi soittamista. Noël Balen kertoo, että on olemassa nauhoite, jossa Django soittaa banjoa ennen onnettomuutta neljällä sormellaan. Onnettomuus ei sinänsä tehnyt hänestä virtuoosia, mutta legendan kyllä, taituruuden ja tahdonvoiman takia.
Ilmeisesti Django käytti hyväkseen loukkaantuneen kätensä sormentynkiä, mutta tästä on vain vähän näyttöä tallenteiden puuttumisen takia. Tuntuu mahdottomalta ajatella, että nelisointuja saisi aikaan vain kahdella sormella.
Balen lisää, että elämänkerrassa (Le Génie vagabond) hän nimittää Djangoa "kiertolaisneroksi". Nero on voimakkaampi ilmaisu kuin pelkkä virtuoosi. Musiikkinero oli myös visionääri, ei vain virtuoosi.
Aina myöhässä
Django ilmaantui keikoille milloin halusi. Häntä odotettiin, hänellä oli siihen varaa. Hän oli koko elämänsä myöhässä, sanoo Noël Balen. Djangon ystävä ja soittajakaveri Stéphane Grappelli, joka seurasi virtuoosia keikoille, nukkui keikkaa edeltävän yön Djangon asunnon ulko-oven edessä kynnysmatolla rappukäytävässä ollakseen varmasti paikalla herättämässä aamu-unista muusikkoa.
Perhe oli aina Djangon tukena, äiti tuli yleensä poikaansa vastaan keikkojen päätteeksi. Myös oma vaimo, miehen satunnaisista syrjähypyistä huolimatta, oli Djangolle rakas kumppani ja he pitivät vankasti yhtä.
Katastrofaalinen Amerikan matka
Duke Ellington näki Djangon livenä yhden ainoan kerran ja päätti, että tähtiartisti on pakko saada esiintymään myös Amerikkaan. Matkasta tuli Djangolle kuitenkin henkisesti täysi fiasko.
Saavuttuaan New Yorkiin syksyllä 1946 Django odotti yhtä kovaa suosiota kuin Euroopassa ja luuli amerikkalaisten ottavan hänet vastaan kuin musiikin messiaan. Jenkkityyli oli kylmäkiskoisen ammattimaista, ei samanlaista lämminhenkistä soittajien välistä kaveeraamista kuin vanhalla mantereella. Django joutui taipumaan levy-yhtiöiden asettamiin sääntöihin, joita ei lainkaan ymmärtänyt. Romanimuusikot musisoivat vapautensa siivittäminä, eivät jäykkien ammattiliittojen rajoitusten tahdissa.
Vaikka Carnegie Hallin yleisö otti Djangon vastaan myrskyisin suosinosoituksin, hän ei kokenut saavansa ansaitsemaansa huomiota. Matka oli suurelle egolle suunnaton pettymys, mutta onneksi siitä jäi joitakin korvaamattomia taltiointeja jälkimaailmalle.
Legenda elää
Django Reinhardt oli ristiriitainen persoona, joka lyhyen elämänsä aikana vaikutti vahvasti ranskalaiseen musiikkikulttuuriin. Kirjallisuuspiirien suuret nimet kuten Cocteau, Simenon ja Régis puolustivat häntä henkeen ja vereen.
Ranskalaista musiikkia leimaa vahvasti klassinen musiikki ja chanson. Django toi täysin uuden, kansanomaisen, epätavallisen musiikkineroutensa Ranskan 1900-luvun musiikkiin. Häntä kumartavat edelleen jopa nuorimmat vaihtoehtomuusikot Ranskassa.
Suomessa monet ammattimuusikkojen jazz-kokoonpanot kuten Jazz partout soittavat Djangon musiikkia ja rakentavat kokonaisia ohjelmistoja sen varaan.
Mustalaismusiikki on voimallista mukaansatempaavaa, se ravistelee sielua syvältä ja suorasukaisesti. Siinä kai salaisuus Djangon 90 vuotta sitten alkaneelle ja edelleen jatkuvalle suosiolle.
Noël Balenin haastattelun sanasto ranska - suomi
être au bout du monde
olla maailman äärissä, Jumalan selän takana
un réflexe
vaistomainen ele, automaattinen ajatus, refleksi
une biographie
elämänkerta
flottant, e
kelluva, häilyvä
des racines gitanes
mustalais/romanijuuret
un musicien de jazz
jazzmuusikko
chevronné,e
kokenut, kannuksensa hankkinut
de moins en moins
yhä vähemmän
échapper à
olla välittämättä jstak
une ambiguïté
kahtiajakoisuus
un campement
leiri
une trace
jälki
un témoignage
todiste, todistusaineisto
un nourisson
imeväisikäinen vauva
s'affirmer comme
ottaa paikkansa jssak
Auvergniat, e
auvergnelainen
la musette
Musette-musiikki (auvergnelainen haitarimusiikki)
les Manouches
mustalainen/romani (yksi monista nimityksistä)
les bourgeois
porvarit
s'encanailler
liikkua (epäilyttävissä) piireissä, seurustella
se frotter
seurustella, liikkua (tietyissä porukoissa); olla hankauksissa; hankautua
la transgression
muuttuminen
un paillasson
kynnysmatto
un pallier
rappukäytävä, porrastaso
un clan
klaani
une tribu
heimo
en vases clos
suljetuissa piireissä
soutenu,e
tukea
mystifié,e
mystifioitu
un handicap
vamma
un, e virtuose
virtuoosi
contribuer à
tuoda mukaan, lisätä, osallistua
un enregistement
tallenne, nauhoite
rajouter à
tuoda oman lisänsä jhk
se scotcher
paikata (itsensä) laastarilla, laastaroida
faire/jouer des accords (m.)
muodostaa/soittaa sointuja
un son
(mus) ääni; äänne
une trace
jälki
un génie
nero
un, e virtuose
virtuoosi
un, e visionnaire
visionääri, näkijä
employer un terme
käyttää termiä
de premier rang
eturivin
un fiasco
fiasco, floppi, epäoonistuminen
le train
trendi, valtavirta, muoti: juna
le pape
paavi; ehdoton ykkönen
persuadé, e
vakuuttunut
la Messie
Messias
la fraternité
veljeys, kaveruus
se plier à certaines contraintes
taipua joihinkin pakotteisiin
l'industrie musicale
musiikkiteollisuus/levyteollisuus
un syndicat
ammattiliitto
un musicien de séance/de studio
studiomuusikko
sans surevoler
hutiloimatta, hyppimättä tärkeiden kohtien yli
une musique revendiquée
"oma musa", ilman muuta oletettu musiikki (joka on osattava, kuuluu kulttuuriin)
un terre de croisement
alue, jossa kultuurit kohtaavat, risteysasema, kohtauspaikka
revendiquer Django
ottaa Django omakseen
rendre hommage à
osoittaa kunnioitusta, tehdä kunniaa jllek
une période creuse
tyhjä/hankala ajanjakso
une prise de conscience
tiedostaminen
une période purgatoire
puhdistava (väli)vaihe
pénetrer
tehdä läimurto, mennä ja menestyä; tunkeutua
se produire
esiintyä
un appartement somptueux
loistelias asunto
haussmannien, ne
kaupunkisuunnittelija Georges-Eugène Haussmannin suunnittelema (1852 - 1870); toisen keisarikunnan aikainen arkkitehtuurityyli (1865 - 1880)
nuire à
vahingoittaa
la notoriété
kuuluisuus
tel quel
sellaisenaan
un truc
(oma) juttu, temppu
fulgurant
voimallinen, valtaisa, salamoiva
une messe
messu
un violoncelle
sello
une basse
basso
un cerveau
aivot
concevoir
tajuta, hahmottaa; suunnitella
inprévisible
ennakoimaton, odottamaton
un éditeur
kustantaja
affronter des mensonges (m)
kohdata valheita
édulcoré, e
makea, mairea, kaunisteltu
transpirer
hikoilla; tässä: tuoda esiin, jättää jälkeensä
une posture
(elämän)asenne, suhtautuminen
un gitan, une gitane
(Espanjan eli läntinen) mustalainen (jolla kulttuurissaan juutalaisia ja arabivaikutteita)
un, une Tsigane/ Tzigane
(yleisnimitys: alun perin Intiasta lähtöisin oleva) mustalainen/romani; Itä-Euroopan mustalainen
les Sépharades
(Iberian nimimaalla sekä Ranskassa) sefardijuutalaiset
les Ashkénazes
Euroopan (varsinkin Saksan ja Puolan) ja Venäjän juutalaiset
judéo-arabe
juutalais-arabialainen
habitudes (f.) culinaires
ruokakulttuuri, -perinteet
le hérisson
siili
les Manouches
mustalaiset; mustalaisten oma nimitys heimolleen (esim. Suomessa)
les Roms
mustalaiset/romanit; mustalaisten oma nimitys heimolleen (esim. Suomessa)