Hyppää pääsisältöön

Auringon UV-säteily on voimakkaimmillaan keskikesällä

Auringon säteily
Auringon säteily. Kuva: Tero Juuti. Auringon säteily Kuva: Tero Juuti aurinko,valo

Auringosta saatava lämpöenergia on säteilyä. Ultraviolettisäteily on voimakkaimmillaan Suomessa keskikesällä, jolloin helleraja eli 25 asteen lämpötila ylittyy. UV-säteilyn terveyshaitat tunnetaan nykyisin jo hyvin. Liialliselta UV-säteilyltä kannattaa suojautua etenkin keskipäivällä.

Tietolaatikko

UV-säteilyn kolme säteilyaluetta:

  • UVA-säteily
  • UVB-säteily
  • UVC-säteily

Näin suojaudut:

  • Vältä pitkään auringossa oloa
  • Vaateta ihosi pitkillä hihoilla ja lahkeilla, suojaa kasvosi lippalakilla ja silmäsi aurinkolaseilla
  • Voitele ihosi, siltä osin kuin se jää paljaaksi runsaalla aurinkosuojavoiteella, jonka suojakerroin on vähintään 30

Helle:

  • Suomessa hellettä on silloin, kun päivän maksimilämpötila on vähintään 25,1 astetta
  • Helleaallossa lämpötila pystyy yli viikon 25 asteen yläpuolella
  • Hellepäiviä on keskimäärin eniten Kaakkois-Suomessa

Lämpö on atomien ja molekyylien värähtelyliikettä. Lämpö siirtyy kolmella eri tavalla: johtumalla, säteilemällä tai kuljettumalla. Auringon energia on lämpöenergian siirtymistä infrapunaisten sähkömagneettisten aaltojen välityksellä. UV-säteily on auringosta tulevaa haitallista ultraviolettisäteilyä, jota pääsee jonkin verran ilmakehään otsonikerroksen suojasta huolimatta.

UV-säteily

UV-säteily on sähkömagneettista säteilyä. Sillä on lyhyt aallonpituus verrattuna esimerkiksi näkyvään valoon. Mitä lyhyempi aallonpituus, sitä enemmän energiaa säteily sisältää.

UVC on lyhytaaltoisinta ja sen vuoksi myös ihmiselle haitallisinta. Suurin osa maapallolle saapuvasta UV-säteilystä on UVA-säteilyä, UVB ja UVC imeytyvät suurilta osin ilmakehään.

Säteilyn voimakkuuteen vaikuttaa leveyspiiri, maanpinnan korkeus, alusta (onko lunta, vettä, maata), sääolosuhteet ja vuorokauden aika.

UV-indeksi

UV-säteilyä mitataan UV-indeksiarvoilla. Korkeimmat mitatut arvot ovat 18-20 välillä trooppisten alueiden vuoristoilla. Yli 4 arvot ovat haitallisia ihmisille. UVB- ja UVC-säteilyt ovat haitallisimpia, sillä ne polttavat ja tuhoavat ihosoluja, mistä aiheutuu syöpää ja kudosvaurioita.

Suomessa UV-säteily on  voimakkaimmillaan keskikesällä, jolloin arvot ovat 6-7 välillä. Suomessa korkein mitattu arvo on 7.

Suojaudu UV-säteilyltä

Voimakas UV-säteily on korkealta paistavan auringon, vähäpilvisen sään sekä hieman keskimääräistä ohuemman otsonikerroksen yhteissumma. UV-säteilyn voimakkuutta esitetään UV-indeksin eli UVI:n avulla, jonka skaala Suomessa asettuu arvojen 0-6 välille.

Kun sekä säteilyn määrä että auringossa vietettävä aika ovat viime vuosikymmeninä lisääntyneet, UV-säteilyn terveyshaitat ovat tulleet ihosyöpätilastoissa yhä näkyvämmiksi. Aurinkorasva ja -lasit sekä sopiva pukeutuminen ovat parhaat keinot suojautua liialliselta UV-säteilyltä. Aurinkoa kannattaa myös välttää keskipäivällä.

Helle

Hellettä on tyypilisimmin Suomessa kesäisten korkeapaineiden yhteydessä, jolloin tuulet ovat heikkoja ja ilma pääsee lämpenemään paikallaan. Helleaalloista voidaan puhua, kun lämpötila pysyy yhtämittaisesti yli viikon 25 asteen yläpuolella. Kesäisin helteiset ilmamassat saapuvat meille yleensä kaakosta tai idästä.

Suomessa hellettä on silloin, kun päivän maksimilämpötila on vähintään 25,1 astetta. Etelä-Euroopassa helteeksi määritellään päivät, jolloin lämpötila kohoaa yli 30 asteen.

Hellepäiviä on keskimäärin eniten Kaakkois-Suomessa sisämaassa, n. 17-18 kpl/vuosi. Muualla maan etelä- ja keskiosissa niitä on n. 15 ja pohjoisessa 5-10 kpl, lukuunottamatta Käsivarren Lappia.

Suomen ennätys hellepäivissä on vuodelta 2010, jolloin niitä mitattiin Kouvolan Utissa peräti 48 kpl. Vuosi 2010 oli muutoinkin ennätyksellinen, sillä silloin helle-ennätyksiä rikottiin sadoilla paikkakunnilla.

Pisin yhtämittainen hellejakso on mitattu Porvoossa, Orimattilassa ja Heinolassa 14.7.-4.8.2003, jolloin hellelukemille päästiin peräti 22 päivänä. Myöhäisin hellepäivä on mitattu 17.9. ja aikaisin 27.4.

Heinäkuussa saadaan yleensä nauttia helteistä

Tyypillisesti helteisin kuukausi on heinäkuu, mutta toisinaan rannikkoalueilla korkeimmat lämpötilat saatetaan mitata vasta elokuun alkupuolella, sillä kylmä meri viilentää rantaviivaa.

Euroopan pahin helleaalto koettiin vuonna 2003. Silloin lämpötilat kohosivat yhtäjaksoisesti esim. Iso-Britanniassa ja Ranskassa yli 30 asteen, eivätkä yölläkään laskeneet alle 20 asteen. Helleaallon aiheuttamiin terveysongelmiin kuoli yli 30 000 ihmistä.

Ilmaston lämpeneminen lisää helleaaltojen todennäköisyyttä erityisesti Etelä- ja Keski-Euroopassa, jossa ilmaston ennustetaan muuttuvan yhä kuivemmaksi. Pohjois-Euroopassa kesälämpötilat niin ikään nousevat myös, mutta samalla myös sateisuus lisääntyy.

Lähteet: Ilmatieteen laitos ja Yle Sää.

  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.