Hyppää pääsisältöön

Korkea- ja matalapaine ja suihkuvirtaukset

Grafiikka matala-ja korkeapaineesta
Matala- ja korkeapaine. Kuva: Tero Juuti Grafiikka matala-ja korkeapaineesta Kuva: Tero Juuti sää,matalapaine,sumu,Korkeapaine

Matalapaineeksi luokitellaan alue, jossa ilmanpaine on ympäristöä matalampi. Korkeapaineet ovat taas alueita, joissa ilmanpaine on ympäristöään korkeampi. Suihkuvirtaukset määrittävät matalapaineiden reitin ja jakavat eri lämpöiset ilmamassat.

Matalapaine

Matalapaineeksi luokitellaan alue, jossa ilmanpaine on ympäristöä  matalampi. Normaali ilmanpaine on 1013 hPa ja tätä alemmat ilmanpaineet ovat matalapainetta. Niiden tehtävänä on kuljettaa lämpöä  eteläisiltä leveysasteilta pohjoiseen ja siirtää kylmää ilmaa pohjoisilta leveysasteilta etelään.

Matalapaine syntyy tyypillisesti merialueella, jossa lämmin ja kylmä ilma kohtaavat. Matalapaine tarvitsee syntyäkseen kosteutta ja  ympäristöä lämpimämpää ilmaa (energiaa), jota se saa lämpimiltä merialueilta. Tämän vuoksi esimerkiksi Suomi kuuluu matalapaineiden kulkureitille, koska ne syntyvät lämpimällä Atlantilla ja liikkuvat keskimäärin aina länteen.

Matalapaineisiin liittyy sateinen, tuulinen ja pilvinen sää. Toisinaan matalapaineet voimistuvat myrskyiksi, joita ovat mm. hirmumyrskyt, taifuunit ja hurrikaanit. Matalapaineita esiintyy eniten talviaikaan, silloin lämpötilaerot ovat suurimmillaan meren ja ilman välillä. Kesäiset matalapaineet pitävät usein säätyypin viileänä ja sateisena.

Korkeapaine

Korkeapaineet ovat alueita, joissa ilmanpaine on ympäristöään korkeampi, yli 1013 hPa. Euroopan mittakaavassa tyypillisesti Etelä-Euroopan ja Azoreiden päällä on pysyvä korkeapaine keväästä syksyyn. Korkeapaineen vallitessa kesäisin on usein heikkotuulista, aurinkoista ja lämmintä, usein jopa helteistä.

Talviset korkeapaineet ovat kylmiä, usein kovimmat pakkaset mitataan idästä saapuvien korkeapaineiden myötä. Talvisin aurinko ei lämmitä ja kaikki lämpö pääsee selkeässä säässä karkaamaan avaruuteen. Syksyisin ja talvisin korkeapaine ei takaa aurinkoista säätä vaan silloin  muodostuu helposti sumuja ja pilvisyyttä.

Suihkuvirtaukset

Suihkuvirtaus-termiä käytetään yleensä ylätroposfäärissä eli alailmakehässä noin 5-10 kilometrin korkeudella olevasta ympäristöään selvästi voimakkaammasta tuulen alueesta  (vähintään 30 m/s).

Myös lähellä maanpintaa kulkee heikkoja suihkuvirtauksia. Ne ovat lähes jokapäiväinen ilmiö Suomessa.

Suihkuvirtaukset ovat pitkiä ja kapeita sekä pohjois-eteläsuunnassa mutkittelevia. Mutkat riippuvat matala- ja korkeapaineiden sijainneista. Tähän ovat syynä auringonsäteilyn epätasainen jakautuminen ja siitä johtuvat lämpötilaerot napojen ja päiväntasaajan välillä.

Erot pyrkivät tasapainottumaan virtausten muodossa. Virtaukset ovat voimakkaampia silloin, kun lämpötilaerot ovat suurimmillaan, kuten talvella.

Suihkuvirtaus määrittelee sään

Suihkuvirtaukset liittyvät matalapaineiden syntyyn ja kehitykseen kohti myrskyisiä matalapaineita. Suihkuvirtaukset määrittävät matalapaineiden reitin ja jakavat eri lämpöiset ilmamassat.

Siten ne vaikuttavat esimerkiksi koko Euroopan suursäätilaan useiden viikkojen ajaksi.

Lentoliikenne on kiinnostunut suihkuvirtausten eli "jettien" sijainneista, sillä niiden avulla lentokoneet voivat kulkea polttoainetta säästäen tai tarvittaessa vaaralliset turbulenssit väistäen.

  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.