Hyppää pääsisältöön

Miten pilvet syntyvät?

Pilvet heijastuvat tyynen järven pinnasta.
Pilvet heijastuvat tyynen järven pinnasta. Kuva:Martti Juntunen. Pilvet heijastuvat tyynen järven pinnasta. Kuva: Martti Juntunen. järvet,pilvet,heijastuminen

Pilvet muodostuvat, kun ilmakehässä vesihöyry tiivistyy kylmässä ympäristössä. Vesihöyryn tiivistyminen alkaa, kun ilma jäähtyy kastepistelämpötilaan, eli suhteellinen kosteus on 100 %.

Pilvet koostuvat miljoonista pienistä pilvipisaroista ja jääpisaroista. Pilvipisarat ovat tuhannesosan kokoisia normaalista sadepisarasta, tämän vuoksi ne pystyvät leijailemaan ilmassa ja kulkeutumaan pitkiäkin matkoja.

Pilvien valkoinen tai harmaa väri johtuu siitä, että ne sirottavat tehokkaasti kaikkia valon aallonpituuksia. Pilvisyys vaikuttaa maanpinnan lämpötiloihin ja säteilytasapainoon

Pilvien muodostuminen

Pilvien muodostumiseen tarvitaan kosteutta ja kosteuteen nähden sopivan matala lämpötila. Ilmassa oleva vesihöyry tiivistyy pilvipisaroiksi tai härmistyy jääkiteiksi sopivien ytimien ympärille.

Pilvien muodostuminen tapahtuu kolmella eri tavalla:

Kerrospilvet Muodostuvat lämpimien ja kylmien säärintamien myötä
Konvektiopilvet Auringon lämmittäessä maanpintaa, lämmin ilma nousee ylöspäin, ilmakehässä ilman sisältämä kosteus tiivistyy pilviksi. Tämä tapahtuu erityisesti kesäpäivinä.
Orografiset pilvet Ilma joutuu pakotettuun nousuun kohdatessaan esteen, esimerkiksi vuoriston

 

Pilvibongausta harrastamaan

Pilviä luokitellaan muodon ja esiintymiskorkeuden mukaan, niitä jaotellaan myös kasvien tapaan sukunimien, lajien ja alalajien kategorioihin.

Lämpimän rintaman pilviä voi bongailla silloin, kun taivaalle saapuu ensin ohutta pilviharsoa, jonka läpi aurinko kuultaa ja tämän jälkeen pilvisyys vähitellen paksunee ja jossain vaiheessa alkaa sataa.

Kylmässä rintamassa puolestaan pilvet ovat usein dramaattisen tummia ja pilvissä on selvä raja. Usein pilvet saapuvat ja väistyvät nopeasti.

Perustuu ohjelmaan: Ylen Aamu-tv.

Avustajat: Liine Heikkinen ja Markus Mäntykannas. Lähteet: Ilmatieteen laitos ja Yle Sää.

  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.