Pilvet muodostuvat, kun ilmakehässä vesihöyry tiivistyy kylmässä ympäristössä. Vesihöyryn tiivistyminen alkaa, kun ilma jäähtyy kastepistelämpötilaan, eli suhteellinen kosteus on 100 %.
Pilvet koostuvat miljoonista pienistä pilvipisaroista ja jääpisaroista. Pilvipisarat ovat tuhannesosan kokoisia normaalista sadepisarasta, tämän vuoksi ne pystyvät leijailemaan ilmassa ja kulkeutumaan pitkiäkin matkoja.
Pilvien valkoinen tai harmaa väri johtuu siitä, että ne sirottavat tehokkaasti kaikkia valon aallonpituuksia. Pilvisyys vaikuttaa maanpinnan lämpötiloihin ja säteilytasapainoon
Pilvien muodostuminen
Pilvien muodostumiseen tarvitaan kosteutta ja kosteuteen nähden sopivan matala lämpötila. Ilmassa oleva vesihöyry tiivistyy pilvipisaroiksi tai härmistyy jääkiteiksi sopivien ytimien ympärille.
Pilvien muodostuminen tapahtuu kolmella eri tavalla:
Kerrospilvet | Muodostuvat lämpimien ja kylmien säärintamien myötä |
Konvektiopilvet | Auringon lämmittäessä maanpintaa, lämmin ilma nousee ylöspäin, ilmakehässä ilman sisältämä kosteus tiivistyy pilviksi. Tämä tapahtuu erityisesti kesäpäivinä. |
Orografiset pilvet | Ilma joutuu pakotettuun nousuun kohdatessaan esteen, esimerkiksi vuoriston |
Pilvibongausta harrastamaan
Pilviä luokitellaan muodon ja esiintymiskorkeuden mukaan, niitä jaotellaan myös kasvien tapaan sukunimien, lajien ja alalajien kategorioihin.
Lämpimän rintaman pilviä voi bongailla silloin, kun taivaalle saapuu ensin ohutta pilviharsoa, jonka läpi aurinko kuultaa ja tämän jälkeen pilvisyys vähitellen paksunee ja jossain vaiheessa alkaa sataa.
Kylmässä rintamassa puolestaan pilvet ovat usein dramaattisen tummia ja pilvissä on selvä raja. Usein pilvet saapuvat ja väistyvät nopeasti.
Perustuu ohjelmaan: Ylen Aamu-tv.
Avustajat: Liine Heikkinen ja Markus Mäntykannas. Lähteet: Ilmatieteen laitos ja Yle Sää.