Hyppää pääsisältöön

Talvimyrskyt tietävät kovia tuulia

Mies heittää lunta lumikolalla Helsingin päärautatieasemalla.
Tuulipussi liehuu ilmassa. Kuva: Pekka Sipilä / Yle. Mies heittää lunta lumikolalla Helsingin päärautatieasemalla. Kuva: Janne Lindroos / Yle talvi,lumisade,Helsingin päärautatieasema,Lumikola

Suomessa voimakkaimmat tuulet koetaan yleensä talvimyrskyjen yhteyksissä meri- ja rannikkoalueilla tai sisämaassa kesäisten ukkospuuskien yhteydessä.

Tietolaatikko

  • Tietyn paikan tuuliin vaikuttavat toisaalta planetaariset tuulet ja toisaalta alueelliset tuulet
  • Tuulet muodostuvat siitä, että eri seuduilla vallitseva erilainen lämpötila saa aikaan eroja myös ilmanpaineessa, jolloin ilma alkaa virrata korkeamman paineen alueelta matalamman alueelle päin

Tuulen nopeudella ja ilmanpaineella on yhteys. Mitä nopeammin ilmanpaine muuttuu (laskee tai nousee) lyhyellä matkalla siirryttäessä pisteestä A pisteeseen B, sitä voimakkaammin tuulee. 

Tuulennopeudet jaetaan seitsemään eri kategoriaan tyynestä hirmumyrskyyn. Tuulennopeus mitataan 10 minuutin keskituulena. Puuskatuulella tarkoitetaan jonkin satunnaisen hetken maksimituulennopeutta ja sen nopeus olla peräti kaksinkertainen keskituuleen nähden.

Suomen keskituuliennätys on 31 m/s (lähes hirmumyrskyä), kovin mitattu puuska on 39 m/s.

Tyypillisesti Suomessa tuulee lounaasta tai lännestä, muut ilmansuunnat ovat harvinaisempia. Keskimäärin tuulennopeus on rannikoilla n. 4-7 m/s riippuen vuodenajasta ja sisämaassa 2-4 m/s. 

Tuulen nopeus

Tuuliasteikko 10 minuutin keskituulen nopeuksille:

0 m/s  tyyntä
1–3 m/s heikkoa tuulta
4–7 m/s kohtalaista tuulta
8–13 m/s navakkaa tuulta
14–20 m/s kovaa tuulta
21–32 m/s myrskyä
yli 32 m/s hirmumyrskyä

Föhn-ilmiö 

Föhn on lämmin ja kuiva laskutuuli. Kun ilmamassa kohtaa vuoren tapahtuu pakotettu nousuliike. Muodostuu pilvi, tapahtuu sadatus ja ilmamassan kaikki kosteus poistuu. Saavutetaan vuoren huippu. Tällöin ilmapaketti on noussut ja se on samalla viilentynyt. Nousuliike on kuitenkin tapahtunut siten, ettei tähän tarkkailemaamme ilmapakettiin ole siirtynyt muualta kosteutta tai lämpöä.

Viileä ja kaiken kosteutensa menettänyt ilmapaketti siirtyy laskuliikeeseen huipulta alastullessaan. Nyt se alkaa lämmetä huomattavasti paineen kasvaessa. Kohdatessaan maanpinnan, tämä virtausilmiö (=föhn-tuuli) saattaa olla jopa 30 °C. 

Skandeilla ja Kebnekaisella esiintyy välistä Föhn-tuulta. Se vaikuttaakin Suomessa asti (Länsi-Lappi, Pohjanmaa) Tästä voi olla seurauksena leutojen talvien synty, yhdessä sulan Atlantin ja länsituulen kanssa. 

Avustajat: Liine Heikkinen ja Markus Mäntykannas. Lähteet: Ilmatieteen laitos ja Yle Sää.

Muokkaukset: otsikko muutettu 2.1.2019

  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.