palaa edelliselle sivulle

Saamelaisuus

Saamelaiset ovat Euroopan pohjoisin ja Pohjoismaiden ainoa alkuperäiskansa. Heillä on oma historia, kieli, kulttuuri, elinkeinot, elämäntapa ja identiteetti. Alkuperäiskansana pidetään kansaa, jonka esivanhemmat ovat asuttaneet aluetta sen valloituksen tai asuttamisen aikaan tai jo ennen nykyisten valtionrajojen muodostumista.
Vuodesta 1991 saamelaisia on kuultu alkuperäiskansana eduskunnassa erityisesti heitä koskevissa asioissa. Kaikissa Pohjoismaissa saamelaisilla on oma edustuksellinen elin, saamelaiskäräjät.
Pohjoismainen saamelaisalue, Saamenmaa eli saameksi Sápmi, on nykyisin pitkä kapea kaistale Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän pohjoisosissa. Suomessa yli puolet saamelaisista asuu saamelaisten kotiseutualueella, johon kuuluvat pohjoisimmat kunnat Enontekiö, Inari, Utsjoki ja Sodankylän pohjoisosa. Lisäksi siihen kuuluu Inarissa erityinen koltta-alue toisen maailmansodan jälkeen Suomeen muuttaneille kolttasaamelaisille. Suomessa on noin 7000 saamelaista. Saamelaiset muodostavat nykyään noin kolmasosan alueensa koko väestöstä.
Saamelaisten esi-isiä kutsutaan vanhastaan virallisessa kielenkäytössä lappalaisiksi. Lappalainen tarkoitti Suomessa henkilöä, joka harjoitti pääelinkeinokseen lappalaiselinkeinoja, poronhoitoa, kalastusta ja metsästystä alueella, jonka hän pysyvästi omisti ja josta hän maksoi valtiolle maaveroa. Nykyään nämä lappalaisten vanhat alueet kuuluvat Suomen valtion hallintoon ”valtionmaina”, joilla poronhoitoa, kalastusta ja metsästystä saavat harjoittaa kaikki paikalliset asukkaat.

Saamen kieli
Saamen kielet ovat suomen kielen sukukieliä. Niitä on useita, eivätkä eri kieliryhmiin kuuluvat saamelaiset välttämättä ymmärrä toisiaan. Noin puolet saamelaisista puhuu äidinkielenään saamea. Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjois-, inarin- ja koltansaamea. Pohjoissaamen kieli on saamelaisten valtakieli.
Suomessa saamen kielen virallista asemaa pyritään turvaamaan vuonna 1992 voimaan tulleella kielilailla. Saamenkielisiä julkisia palveluja on käytännössä tarjolla hyvin vähän, mutta saamelaisilla on mahdollisuus käyttää virallisissa asioissa kotiseutualueella käännös- ja tulkkipalveluja.
Saamelaisradio lähettää myös päivittäin ohjelmaa saamen kielellä omalla kanavallaan ja Suomessa julkaistaan kuukausittain pohjoissaamenkielistä lehteä.
Nykyisin Suomen saamelaisten kotiseutualueen peruskoulussa ja lukiossa on saamenkielisellä oppilaalla oikeus saada saamenkielistä opetusta. Lisäksi saamen kieltä voi opiskella peruskoulussa ja lukiossa äidinkielenä, vapaaehtoisena ja valinnaisena aineena.

Oma lippu ja laulu
Vuonna 1986 hyväksyttiin saamelaisille oma lippu. Saamen lippu toistaa kirkkaita saamen puvun värejä: punaista, vihreää, sinistä ja keltaista. Lipun aihe tulee noitarummun kuviosta. Rengas kuvaa auringon ja kuun kehää. Saamen lippu vedetään salkoon saamelaisten virallisina liputuspäivinä. Lippua käytetään myös erilaisten juhlien yhteydessä.
Samana vuonna hyväksyttiin myös Saamen suvun laulu, Sámi soga lávlla, saamelaisten kansallislauluksi.
Kaikista keskeisistä kansallisista tunnuksista: kansallispäivästä, lipusta ja Saamen suvun laulusta on päättänyt saamelaiskonferenssi.

Muita juhlapäiviä