Rita Trötschkes
Yle
Talvisodasta on kulunut jo 70 vuotta. Sotaa on tutkittu paljon, mutta silti siihen liittyy vielä paljon myyttejä kuten se, että sotaan lähdettiin ilman kunnon varusteita, ja että suomalaisten taistelutahto on voimakkaampi kuin muiden kansojen.
Myyteillä on todellista vaikutusvaltaa, sanovat asiantuntijat.
Sitkeä myytti on se, että 1930-luvun politiikkojen päätöksen vuoksi sotilaat lähetettiin sotilaan omissa asusteissaan ja huonosti varustautuneina. Huono varustautuminen voimisti myyttiä siitä, että sotaa käytiin ’talvisodan hengellä’.
Appalakien yliopiston historian professori Jari Eloranta kertoo, että vieläkin puhutaan ”malli Kajanderista”. Se tarkoittaa sotilasasua, joka koostui vain sotilaan omista vaatteista, kokardista ja vyöstä. Syntipukiksi on joutunut sotaa edeltävän ajan pääministeri Kajander.
Professori Jari Elorannan tutkimuksesta käy ilmi, että puolustusmäärärahat eivät kuitenkin olleet niin pienet kuin on annettu ymmärtää. Suomen politiikot eivät pettäneet puolustuslaitosta. Suomen 1930-luvun määrärahat olivat myös kohtuullisen korkeat kansainvälisessä tarkastelussa. Suomessa ei oltu niukalla budjetilla liikkeellä.
Toki suomalaisen sotilaan varustus oli hyvin vaihteleva. Monet veteraanit ovat sanoneet, että omat takit ja vaatteet olivat mukavampia ja lämpimämpiä kuin armeijan vaatteet.
Ideologia muovasi ajatuksia
Sota-ajan lapsia ja naisia tutkinut Helsingin yliopiston dosentti Sari Näre sanoo, että 1930-lukua leimasi sananvapauden puute, mikä on purkamaton asia. Hän pohtii olisiko parempi sananvapaus muuttanut jollakin tavoin historiamme kulkua. Kommunistitoiminnan kieltämisen vuoksi toisinajattelijoita laitetttiin silloin turvasäilöön. Toiminta hiljensi sotaa vastustavia.
Ajan ideologiaan kuului myös maanpuolustus- ja taistelukuntoon kasvattamista, johon otettiin vaikutteita Hitler-Jugendista.
Talvisodan hengestä taistelutahtoa
Helsingin yliopiston professori Henrik Meinanderin mukaan yksi myytti on se, että suomalaisten taistelutahto on voimakkaampi kuin muiden kansojen. Sama tahtokorostus näkyy urheilussa.
Presidentti Urho Kekkonen korosti talvisodan henkeä sodan aikana, mutta vältti sotaisuuden korostamista, kun hän loi luottamuksellisia suhteita Neuvostoliittoon kylmän sodan aikana.
Joensuun yliopiston tutkija dosentti Tiina Kinnunen sanoo, että talvisota on moraalisesti oikeutettu sota, jossa Suomi esitetään puhtaana ja viattomana. Talvisota vaikuttaa edelleen kansalliseen identiteettimme.
Katso myös
Perustuu ohjelmaan: Suomi talvisodassa Haastateltavat: Jari Eloranta, Sari Näre, Tiina Kinnunen ja Henrik Meinander. Toimittaja: Seppo Heikkinen Vuosi: 2009
Muokattu 8.11.2016: Korjattu Areena-upotus
