Hyppää pääsisältöön

Talvisodan sotilaat

Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim seurueineen päämajan edustalla, seurueessa mm majuri Ragnar Grönvall ja kenraali Aksel Airo.
Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim seurueineen päämajan edustalla, seurueessa mm majuri Ragnar Grönvall ja kenraali Aksel Airo. SA-kuva. Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim seurueineen päämajan edustalla, seurueessa mm majuri Ragnar Grönvall ja kenraali Aksel Airo. Kuva: SA kuva Carl Gustaf Emil Mannerheim,Aksel Fredrik Airo,talvisota,Ragnar Grönvall

Sotilasylijohdossa esiintyy erimielisyyksiä heti sodan alkuvaiheista lähtien. Minkälainen mies oli Mannerheim, ja mitä rivimiehet talvisodasta muistavat.

Lataa mp3-tiedostona

Ylipäällikkö Mannerheimin lisäksi talvisodan ajan muita keskeisiä sotilaita olivat päämajassa päämajoitusmestari A.F Airo ja yleisesikunnan päällikkö Karl Lennart Oesch.

Mannerheimilla oli hyvin erilainen tausta verrattuna muihin keskeisiin sotilaisiin. Taustojen ero vaikutti myös sotilasjohdon suhteisiin. Ristiriidat sotilasjohdossa leimahtivat heti sodan ensimmäisenä päivänä. 

Sotahistorioitsija dosentti Lasse Laaksonen kertoo, että Mannerheimillä oli vanhakantainen näkemys Kannaksen puolustamiseen. Hänen mielestä kenraalit vetäytyivät liian nopeasti. Mannerheim vaati äärimmäisen aktiivista vastarintaa, kun taas kenraalit halusivat joustaa enemmän ja säilyttää joukkojen taistelukykyä.

Vallan kulisseista ylipäälliköksi

Mannerheimin valinta sotilasjohtoon oli alkujaan räätälöity päätös. Syksyllä 1939 Mannerheim ei ollut vielä koko kansakuntaa kokoava hahmo sillä tavalla kuin nykyään. Suurelle osaa suomalaisista hän oli 72-vuotias valkoisten kenraali. Emeritusprofessori, historiantutkija Matti Klinge kertoo Mannerheimistä.

Mannerheimin tärkeimmäksi operatiiviseksi upseeriksi päämajassa nousi A.F. Airo, joka sitten myöhemmin nousi kenraalikuntaan.

Kaksi erilaista maailmaa törmäsi

Mannerheim oli aikaisemmin palvellut Venäjän keisarillisessa armeijassa. Hänellä ei ollut yleisesikuntaupseerin koulutusta. Hän oli karaistunut rintamilla, mm. ensimmäisessä maailmansodassa hän oli toiminut hyvinkin korkean yhtymän komentajana.

Rintaman tärkein komentaja oli Hugo Österman. Hänen alapuolella oli kenraaliluutnantti Harald Öhqvist, joka vastasi Länsi-Kannaksen puolustuksesta sekä kenraaliluutnantti Erik Heinrichs, joka vastasi Itä-Kannaksen puolustuksesta. He olivat saaneet modernin sotilasjohtamisen koulutuksen, johon kuului linja- ja esikuntaorganisaatio. Tämä johtamistapa oli Mannerheimille vieras, koska hän oli vanhemmanpolven komentaja. Yleisesikunnan päällikkö Karl Lennart Oesch tutustutti Mannerheimiä Suomen sotalaitokseen.

Sisukkaat sotilaat

Tavallisten rintamamiesten näkökulma sotaan oli erilainen. Olavi Eronen ja Aron Livson kertovat sodankäynnistä, olosuhteista, painajaisista ja selviytymisestä.

Sota synnyttyi myös legendaarisia hahmoja, joista lehdet kirjoittelivat. Yksi heistä oli aikaisemmin Ranskan muukalaislegioonassa palvellut Aarne Juutilainen, joka tunnettiin myös nimellä Marokon kauhu.

Kenraali Harald Öhqvist, marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim ja kenraali Raappana. SA-kuva.

Kenraali Harald Öhqvist, marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim ja kenraali Raappana. SA-kuva.Kenraali Harald Öhqvist, marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim ja kenraali Raappana. SA-kuva.
Haavoittunutta hevosta viedään hoitoon häkäpönttöautolla. SA-kuva.

Haavoittunutta hevosta viedään hoitoon häkäpönttöautolla. SA-kuva.Haavoittunutta hevosta viedään hoitoon häkäpönttöautolla. SA-kuva.
Sotilaita jonottamassa ruokaa. Kuva: Eino Nurmi/YLE.

Sotilaita jonottamassa ruokaa. Kuva: Eino Nurmi/YLE.Sotilaita jonottamassa ruokaa. Kuva: Eino Nurmi/YLE.

Perustuu ohjelmaan: Suomi talvisodassa Haastateltavat: Lasse Laaksonen, Matti Klinge, Aron Livson ja Olavi Eronen. Toimittaja: Seppo Heikkinen Vuosi: 2009

Ihminen ja yhteiskunta

  • Islamin vieraana

    6-osainen sarja islamista.

    6-osaisessa sarjassa professori Jaakko Hämeen-Anttila johdattaa kiehtovalle matkalle islamin maailmaan – sen historiaan, kulttuuriin, kuvataiteisiin, musiikkiin ja kirjallisuuteen sekä ihmisten jokapäiväiseen elämään. Ohjelmasarja on valmistunut v. 2003.

  • Buddhan jalanjäljillä

    Buddhalaisuus

    Buddhalaisuus ei ole kristinuskoon tai islamiin verrattavissa oleva uskonto, vaan pikemmin filosofia, joka opettaa tien korkeimman moraalisen, henkisen ja intellektuaalisen "valaistumisen" saavuttamiseen.