Lepakot ovat kovin väärinymmärrettyjä eläimiä. Mielikuvat ihmistä vaanivista, vesikauhuisista verenimijälepakoista ovat vampyyritarinoiden ja legendojen aikaansaannosta, joilla on hyvin vähän todellisuuspohjaa.
Tietolaatikko
Uudet jaksot osoitteessa yle.fi/luonto
Rauhoitettu lepakko on kiehtova lentävä nisäkäs, joka yhden yön aikana voi syödä jopa tuhansia hyttysiä. Kesäisellä saunaterassilla käy vähäisempi ininä, mikäli lepakoita asustaa lähistöllä. Lepakoiden kyky kaikuluodata saalistaessaan hakee vertaistaan luonnon monimuotoisessa maailmassa.
Ihminen on lepakolle yhdentekevä otus. Kaikki Suomen 13 lepakkolajia ovat hyönteissyöjiä. Suomesta tiedetään vain yksi vesikauhuisen lepakon puremasta aiheutunut kuolema, sekin vuodelta 1985. Uhri oli sveitsiläinen lepakkotutkija, joka huolimattomuuttaan käsitteli vesikauhuista lepakkoa ilman hansikkaita.
Kaiken kaikkiaan lepakoista tiedetään vähän ja lepakkotutkijoitakin Suomesta löytyy vain kourallinen. Suuri mysteeri on lepakoiden talvehtiminen – kukaan ei tiedä, minne lepakot piiloutuvat talven tullen. Ihmisten ennakkokäsitykset ja talvehtimismysteeri ovat lähtökohtina Minnan ja Kimmon lepakkomissiolle.
Lepakkobongausta
Paras tapa väärinkäsitysten oikomiseen on tiedon lisääminen. Suomen lepakkotieteellinen yhdistys on lanseerannut Bongaa lepakko -tapahtuman aktivoidakseen ihmisiä lepakkoharrastuksen pariin. Lepakkobongauksen tarkoituksena on määrätyn kesäisen viikonlopun aikana katsoa taivaalle tunnin ajan ja ilmoittaa havainnoistaan lepakkotieteilijöille.
Tulokset ovat olleet laihoja: vuonna 2012 havaintoja tuli reilut 40 kappaletta. Edes yhdistyksen kaikki jäsenet eivät osallistuneet tapahtumaan.
Minna ja Kimmo päättävät auttaa paitsi lepakoita myös lepakkotutkijoita ryhtymällä Bongaa lepakko -tapahtuman tiedottajiksi. He asettavat kunnianhimoiseksi tavoitteekseen nostaa lepakkobongauksen havaintomäärän muutamasta kymmenestä peräti 10 000 kappaleeseen.
Lisäksi he osallistuvat itse bongaukseen ja lyövät vetoa: vähemmän bongannut joutuu hyppäämään hyiseen mereen. Onnistuvatko Minna ja Kimmo tavoitteessaan? Kumpi saa kylmän kylvyn?
"Tämä yö vietetään kummitustalon kulmilla pienellä saarella. Detektorin avulla on siistiä seurata, kuinka lepakot saalistavat hyönteisiä kaikuluotaimen avulla. Tää laite on vähän kuin kuudes aisti, mitä salaisuuksia yö kätkeekään meiltä..."
- Kimmo Ohtonen
Tarkkaile kesäyötä
Kesäyö elää. Tarkkaile taivasta puiden lomassa tai asetu sopivan avaran puron varteen vaikkapa siltarummun läheisyyteen. Seuraa veden pintaa ja yllätyt - lepakot, veden äärellä tavallisesti vesisiipat, ovat saalistamassa. Toinen kesäyön tavallinen laji on pohjanlepakko, Suomen yleisin ja koko maahan levinnyt laji.
Lentävä lepakko suunnistaa äänen avulla
