Suomen kaikista perhoslajeista 95% on yöperhosia ja ne ovat aktiivisia vielä pitkälle syksyyn. Perhoset ovat yksi parhaista ilmastonmuutoksen indikaattoreista.
Tietolaatikko
Uudet jaksot osoitteessa yle.fi/luonto
Yöperhoset ovat monelle luontoa tarkkailevallekin melko tuntemattomia, sillä päivällä ne naamioituvat harmaan- tai ruskeankirjavan suojavärinsä avulla.
Tumma väri kerää lämpöä auringosta päivällä. Yöperhosten paksu ja karvainen ruumiinrakenne varastoi lämpöä ja auttaa selvitymään viileistä öistä.
Toukasta perhoseksi
Minna ja Kimmo haluavat nähdä näiden mestarinaamioitujien koko kehityksen, joten urakka pitää aloittaa toukkien keräämisellä. Kun tietää eri lajien ravintokasvit, niin tietää mistä toukkia kannattaa etsiä. Niitä pitää ruokkia ja hoitaa, mutta onnistuuko toukkien kasvattaminen sittenkään niin helposti? Yksi kasvatettavista lajeista oli tuomenkehrääjäkoi.
Yöperhosia voi myös pyydystää
Esimerkiksi mädäntyvä ruoka tai punaviini houkuttelevat näitä yöeläjiä puoleensa. Myös kirkas valo houkuttaa perhosia. Hyviä valonlähteitä ovat mm. sekavalo- ja elohopealamput sekä uv-valoa lähettävät lamput. Minna ja Kimmo käyttävät houkuttimina valoa, harsolakanaa ja perhosansaa punaviinillä terästettynä.
Hurmaava viheryökkönen
Yökuvauksissa harvinainen viheryökkönen taisi tehdä vaikutuksen kuvausporukkaan, sillä sekä ohjaaja että juontaja kirjasivat muistiin samankaltaiset merkinnät:
"Ulos luontoon -kuvauksissa viime yönä löysimme Suomessa hyvin uhanalaisen lajin, viheryökkösen. Tuntia aikaisemmin, juuri ennen kuvausta, se oli kuoriutunut kotelostaan maan alta. Siksi värit ovat niin heleät. Ensimmäinen päivälento tai sade haalistaa vihreän lopullisesti." - ohjaaja Markku Sipi
"Perjantaiyön unohtumaton kohtaaminen, erittäin uhanalainen viheryökkönen (Calamia tridens). Tämä yön kaunotar oli juuri kuoriutunut maan alta, ja pääsimme seuraamaan, kuinka se levitti siipensä auki ensimmäistä kertaa. Maamme luonto on täynnä monia ihmeitä, jotka voi kokea vasta pimeän tultua." - Kimmo Ohtonen