Hyppää pääsisältöön

Jääkauden jälkiä

Jääkautinen Pirunpelto
Pirunpellot ovat jääkauden jäänteitä. Kuva: Pekka Sipilä/Yle. Jääkautinen Pirunpelto Kuva: Yle/ Pekka Sipilä Pirunpelto,kivikko,kivi,geologia,jääkaudet

Viimeisen jääkauden kylmin vaihe oli noin 18 000 vuotta sitten, jolloin jäätikkö ulottui Pohjois-Saksaan ja Englannin pohjoisrajoille saakka. Tuolloin jopa kolmen kilometrin paksuinen jäätikkö peitti Skandinavian ja Suomen alueet.

Suomi on ollut vuosimiljoonien aikana useita kertoja paksun mannerjäätikön peitossa. Noina aikoina Pohjolassa on ollut vain lunta ja jäätä. Viimeisen jääkauden kylmin vaihe oli noin 18 000 vuotta sitten, jolloin jäätikkö ulottui Pohjois-Saksaan saakka. Näitä pitkiä, kylmiä jaksoja kutsutaan jääkausiksi.

Jääkauden jälkiä

Suomen luonnossa on paljon jääkauden jäänteitä. Jäämassat liikkuivat ja repivät liikkuessaan kalliosta suuria kivilohkareita, ns. siirtolohkareita. Monin paikoin kallioiden pinnat tasoittuivat valtavien jäämassojen alla. Näin syntyivät silokalliot. Kalliossa olevat syvänteet eli hiidenkirnut puolestaan syntyivät, kun virtaava sulamisvesi pyöritti kiviä kallioita vasten.

Jäämassan sulaessa syntyivät myös hiekkaa ja soraa sisältävät harju- ja reunamuodostelmat. Reunamuodostumat ovat rinnakkain jäätikön reunaan syntyneitä tasanteita tai selänteitä. Niiden aines on sulamisvesistä kerrostunutta hiekkaa ja soraa, osaksi myös moreenia. Salpausselät ovat Suomen merkittävimmät reunamuodostelmat.

Sulamisen yhteydessä osa jäälohkareista hautautui maaperään. Kun ne lopulta sulivat, muodostui paikalle jyrkkärinteisiä kuoppia, joita kutsutaan nimellä suppa. Jääkauden jäänteitä ovat myös ns. pirunpellot, kivikkoiset alueet, joita esiintyy erityisesti Pohjois-Suomessa.

Viimeisen jääkauden vaiheet

Aikaisempien jääkausien vallitessa lähes koko Eurooppa oli jään peitossa. Animaatiossa havainnollistetaan, mihin Suomea peittänyt jääpeite milloinkin ulottui.

Jääkauden vaikutukset Saaristomerellä

Aikoinaan saaristonkin kohdalla on ollut mahtavia vuoristoja, joista pääosa kuului svekofennialaiseen vuorijonovyöhykkeeseen. Näistä vain osa on enää jäljellä. Jääkauden vaikutukset näkyvät vielä selkeästi etenkin saariston kallioissa.

 

Perustuu ohjelmaan: Ekolokero

  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.