Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Oppiminen pääkuva

Opettajalle

Luonnonmullistukset

Eyjafjallajokull-tulivuori purkautuu ja ilmaan nousee vulkaaninen tuhkapilvi.
Eyjafjallajokull-tulivuori purkautuu ja ilmaan nousee vulkaaninen tuhkapilvi. Kuva: Jon Gustafson/AP Photo. Eyjafjallajokull-tulivuori purkautuu ja ilmaan nousee vulkaaninen tuhkapilvi. Kuva: Jon Gustafson/AP Photo migroitu kuva
Julkaistu . Päivitetty

Tutustu luonnonmaantieteellisiin ilmiöihin. Miten tulivuoria tutkitaan, kuinka maanjäristyksen tuhoja voidaan estää, miten hurrikaanin tuloon varaudutaan ja kuinka lumivyöryiltä suojaudutaan?

Tulivuoret

Missä ja miten tulivuorenpurkauksia esiintyy ja miten ne syntyvät? Miten tulivuoria tutkitaan ja tulevia purkauksia pyritään ennustamaan?

Maanjäristys

Koben kaupungissa Japanissa asukkaat heräsivät voimakkaaseen maanjäristykseen 17.1.1995. Vain 20 sekuntia kestänyt maanjäristys aiheutti paljon kärsimystä ja tuhoa. Miksi maanjäristyksiä tapahtuu?

Hurrikaani

Meksikonlahden alueella hurrikaanit ovat tuttuja. Miksi hurrikaanit iskevät juuri Meksikonlahden alueelle? Kuinka hurrikaani kehittyy ja miten sen tuloon voi varautua?

Lumivyöry

Itävallan Alpeilla vuonna 1999 pieni Galthurin kaupunki koki valtavan lumimäärän murskaavan voiman. Miten lumivyöryt syntyvät? Kuinka lumivyöryltä pystytään suojautumaan?

Maanpintaa muuttavat ilmiöt

Geologiset tekijät ovat usein hitaita muokkaajia tulivuorenpurkauksia, maajäristyksiä ja muita luonnononnettomuuksia lukuun ottamatta. Maankuori peittää maata kuin iho, jonka rakennusmateriaalia ovat eri kivilajit. Kivikehä eli litosfääri on jakautunut litosfäärilaattoihin, jotka liikkuvat jatkuvasti toistensa suhteen.

Liikkeen saa aikaan maan sisäinen lämpö. Maan vaipassa on konvektiovirtauksia, jotka ilmenevät laattaliikuntoina. Laattaliikuntojen seurauksena syntyy tulivuoritoimintaa ja maanjäristyksiä. Audiossa kerrotaan erityyppisten vuoristojen synnystä ja perehdytään tarkemmin tulivuorten toimintaan: mikä merkitys tulivuorilla on ollut maapallon evoluutiossa ja elämän synnyssä, missä tulivuoria sijaitsee, miten ne toimivat ja mitä hyötyä niistä on ihmisille.

Samoin perehdytään maanjäristyksiin. Esimerkkinä aavikoitumisesta on Sahara, maapallon suurin aavikko. Audiossa kerrotaan, miten aavikolla maisema muokkautuu tuulten ja lämpötilanvaiheluiden johdosta. Myös joet ja jää muokkaavat maanpintaa.

Audiossa käsitellään jokien aiheuttamaa eroosion ja sedimentaation vuorovaikutuksesta aiheutuvaa maiseman muokkautumista. Esimerkkinä jään muokkaamasta luonnosta käsitellään Suomen luontoa.

Chilen maanjäristys vuonna 2010. Kuva: AP Graphics Bank.

Chilen maanjäristys vuonna 2010. Kuva: AP Graphics Bank.Chilen maanjäristys vuonna 2010. Kuva: AP Graphics Bank.
Hurrikaani Claudette Teksasissa. Käsitelty kuva. Kuva: AP Graphics Bank.

Hurrikaani Claudette Teksasissa. Käsitelty kuva. Kuva: AP Graphics Bank.Hurrikaani Claudette Teksasissa. Käsitelty kuva. Kuva: AP Graphics Bank.

Perustuu ohjelmaan: Luonnonmullistukset. Sarja on suunnattu yläkoululaisten maantiedon, fysiikan ja kemian opetukseen ja Etälukio.

  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.

Aiheeseen liittyvää

2022

2015

  • Piirroskuva, jossa aurinko ja vesipisara.

    Luonnonmaantiede

    Tutkii maaperän, vesistöjen ja ilmakehän lainalaisuuksia.

    Luonnonmaantiede tutkii maaperän, vesistöjen ja ilmakehän lainalaisuuksia sekä luonnon ja ihmisen välistä vuorovaikutusta.

  • Seismografi piirtää kuvaa maankuoren liikkeistä

    Maanjäristykset ovat todellisuutta myös Suomessa

    Tuntuva järistys on harvinainen, mutta ei tavaton ilmiö.

    Suomi ja koko muu Fennoskandia on seismisesti poikkeuksellisen rauhallista aluetta. Maanjäristyksiä sattuu harvoin ja voimakkuudeltaan ne ovat vain murto-osia suurimmista Aasiassa ja Amerikoissa tapahtuvista. Usein havainnointi ei edes onnistu ilman mittalaitteita. Täysin tavatonta maan vavahtelu ei Suomessa kuitenkaan ole, vaikka useimmiten järistykset aiheuttavat enemmän hämmennystä kuin varsinaista haittaa tai tuhoa.

2012

  • kuva auringonpurkauksesta

    Planeettojen synty

    Planeettojen synty

    Aurinkokuntamme planeetat saivat alkunsa sekasortoisen törmäilyn seurauksena, kun vastasyttyneen Auringon lähellä olevat hiukkaset alkoivat tiivistyä. Maa sai alkunsa lähes 4 600 miljoonaa vuotta sitten, ja siitä lähtien se on ollut jatkuvassa muutoksessa. Kuinka maan ikä on onnistuttu selvittämään? Millainen planeettamme oli vaikkapa miljoona vuotta sitten? Milloin elämä alkoi?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.