Hyppää pääsisältöön

Karhu on Suomen kansalliseläin

Karhu Kuhmossa
Karhumailla Kuhmossa. Kuva: Risto Salovaara/Yle Karhu Kuhmossa Kuva: Risto Salovaara/Yle karhu,suurpedot,nisäkkäät,Kuhmo

Karhu on kautta aikain kiehtonut ihmisten mieliä. Kuitenkin vain harva on nähnyt Suomen kansalliseläimen luonnossa.

Tietolaatikko

  • Karhu (Ursus arctos) on Euroopan suurin petoeläin
  • Syö sekaravintoa, ja käyttää myös haaskoja ravintonaan sekä saattaa saalistaa isokokoisia hirvieläimiä
  • Nukkuu lumisen ajan talviunta
  • Voi elää 30-40-vuotiaaksi ja painaa jopa yli 300 kiloa

Ihmetystä on herättänyt karhun tapa vetäytyä syksyn tullen talviunille ja herätä jälleen keväällä lumien sulaessa. Vielä enemmän on ihmetelty karhun kykyä synnyttää poikasensa talvipakkasilla. Vararavinnon turvin karhuemo ruokkii poikasensa ja keväällä pesästä voi kömpiä jopa neljä pikkunallea, tavallisimmin kuitenkin kaksi. 

Karhu on kautta aikain kiehtonut suomalaisia

Mesikämmentä on kunnioitettu ihmismäisen ulkonäkönsä ja valtavien voimiensa ansiosta. Se on ollut muinaissuomalaisille pelätty, mutta myös pyhä ja arvostettu eläin. Karhun tärkeästä asemasta suomalaisille kertoo myös, että sille on kielessämme yli kaksisataa erilaista nimitystä.

Karhu on kaikkiruokainen petoeläin. Keväällä talviunen jälkeen karhu tankkaa liharavinnolla, kesällä se siirtyy pääosin kasvis- ja marjaravintoon. Syksyn tullen liharavinnon osuus taas lisääntyy, kun karhu valmistautuu loka-marraskuussa alkavaan talviuneen. Karhu käyttää mielellään myös löytämiään haaskoja.
Suomen karhukanta on kasvanut viime vuosina. Kuitenkin vain harva on nähnyt Suomen kansalliseläimen luonnossa, sillä yleensä karhu väistää ihmistä.  Itärajan pinnassa Kainuussa on useita haaskaruokintapaikkoja, joilla karhuja voi tarkkailla piilokojuista. 

Miten tulee toimia, jos kohtaa karhun

Kuusamon Suurpetokeskuksen Sulo Karjalainen tuntee karhut. Sulo on asunut karhujensa kanssa ja toiminut niiden emona jo yli kolmekymmentä vuotta. Hän johtaa Kuusamon suurpetokeskusta, jossa karhujen lisäksi asuu ahmoja, ilveksiä ja kettuja. 

Karjalaisen suurpetokeskus on myös karhujen orpokoti, jonne Karjalainen on ottanut emojensa hylkäämiä karhunpentuja. Toimittaja Risto Salovaara  vieraili tarhassa ja selvitteli suurpetotuntijan kanssa karhujen käyttäytymistä. Karhukannan kasvaessa karhuhavainnot ovat lisääntyneet eri puolilla Suomea. Sulo kertoo miten tulee toimia, jos kohtaa karhun. 

Luontoillan toimittaja Juha Laaksonen kuvasi karhuja lähietäisyydeltä

Karhu. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Karhu. Kuva: Risto Salovaara/YleKarhu. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Karhu ja harmaalokit. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Karhu ja harmaalokit. Kuva: Risto Salovaara/YleKarhu ja harmaalokit. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Karhu on petoeläin. Kuva: Kimmo Ohtonen/ Yle.

Karhu on petoeläin. Kuva: Kimmo Ohtonen/ Yle.Karhu on petoeläin. Kuva: Kimmo Ohtonen/ Yle.
Karhut kilpasilla. Kuva: Pentti Kallinen/Yle.

Karhut kilpasilla. Kuva: Pentti Kallinen/Yle.Karhut kilpasilla. Kuva: Pentti Kallinen/Yle.
Karhunpentuja. Kuva: Pentti Kallinen/Yle.

Karhunpentuja. Kuva: Pentti Kallinen/Yle.Karhunpentuja. Kuva: Pentti Kallinen/Yle.
Seisova karhu. Kuva: Pentti Kallinen./Yle.

Seisova karhu. Kuva: Pentti Kallinen./Yle.Seisova karhu. Kuva: Pentti Kallinen./Yle.
Täytetyn karhun kita. Kuva: Arja Lento/Yle.

Täytetyn karhun kita. Kuva: Arja Lento./Yle.Täytetyn karhun kita. Kuva: Arja Lento/Yle.

Perustuu ohjelmiin: Riston luontokoulu, Ekolokero ja Luontoilta

  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.